Gender koulutuspaketti
<< Takaisin
Aloitussivu
Esittely
Miksi tasa-arvoa?
Peruskäsitteet
Keinot
Hankkeen vaiheet ja gender
Yhteistyön käynnistäminen
Hankkeen esisuunnittelu
Hankkeen suunnittelu
Suunnitelman arviointi
Hankkeen rahoitus
Hankkeen toteutus ja seuranta
Hankkeen arviointi
Muistilista hankematkoille
Mitä vähintään voit tehdä
Tasa-arvo organisaatiossa
Työkaluja
Linkit
Tulosta aineisto
Sivukartta

Peruskäsitteet

  1. Väittämiä tasa-arvosta  
  2. Ajankäyttöharjoitus  
     
TAVOITE:  Tässä osiossa esitellään muutamia sukupuolten tasa-arvoon liittyviä peruskäsitteitä. Tavoitteena on, että ymmärrät näitä käsitteitä ja pohdit harjoitusten avulla omaa asennettasi tasa-arvokysymyksiin.

Sukupuolten välinen tasa-arvo (gender equality)

Sukupuolten välinen tasa-arvo tarkoittaa sitä, että naisilla ja miehillä on samat oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet kaikilla elämänalueilla. Tasa-arvo on myös sitä, että kaikki ihmiset ovat vapaita kehittämään henkilökohtaisia kykyjään ja tekemään valintoja ilman tiukkojen sukupuoliroolien asettamia rajoituksia. Tasa-arvoisessa yhteisössä naisten ja miesten erilaista käyttäytymistä, haluja ja tarpeita arvioidaan, arvostetaan ja suositaan tasa-arvoisesti.

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on Suomessa keskeinen yhteiskuntapoliittinen tavoite. Sukupuolten välinen tasa-arvo ei merkitse samanlaisuuden vaatimusta, vaan sitä, että naisten ja miesten erilaisuus ei saa johtaa eriarvoiseen asemaan tai kohteluun yhteiskunnassa. Siksi suomalaisessa tasa-arvoajattelussa korostetaan, että samat mahdollisuudet eivät yksin riitä. Myös kaiken toiminnan lopputuloksen on oltava oikeudenmukainen - eli tasa-arvoinen.

Koska naiset ovat kaikkialla maailmassa heikommassa asemassa suhteessa miehiin, tarvitaan aktiivista toimintaa naisten aseman parantamiseksi, jotta tasa-arvo voitaisiin saavuttaa. Tähän ovat kaikki valtiot sitoutuneet Pekingin toimintaohjelman muodossa. Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiseksi on toimittava sekä arjen ruohonjuuritasolla että poliittisessa päätöksenteossa.

<< sivun alkuun

Sosiaalinen sukupuoli (gender)

Gender eli sosiaalinen sukupuoli tarkoittaa sitä, mitä naisena ja miehenä oleminen merkitsee. Sosiaalinen sukupuoli määrittelee miesten ja naisten välisiä sosiaalisia eroja. Näitä eroja tytöt ja pojat oppivat sosiaalisaation myötä, eri kulttuureissa eri tavalla. Naisen ja miehen identiteetit muodostuvat erilaisiksi, koska ympäröivä yhteisö asettaa jo syntymästä saakka tytöille ja pojille erilaisia odotuksia. Sukupuoliroolit alkavat siis muovautua jo varhain. Suomessa tyttövauvoja puetaan vaaleanpunaisiin nuttuihin ja poikavauvat saavat lahjaksi vaaleansinisiä vaatteita. Tyttöjen on sopivaa leikkiä nukeilla kotia ja poikien tietokonepeleillä sotaa.

Sosiaalinen sukupuoli siis opitaan, toisin kuin biologinen sukupuoli. Sosiaalinen sukupuoli myös muuttuu: se on erilainen eri kulttuureissa ja myös eri aikakausina.

Sosiaalisesta sukupuolesta puhuttaessa käytetään suomen kielessäkin usein englanninkielistä termiä gender.

<< sivun alkuun

Sukupuoliroolit ja sukupuolijärjestelmä (gender roles)

Sukupuoliroolit eli gender-roolit ovat tietyn sosiaalisen sukupuolen mukaista odotettua käyttäytymistä. Sukupuoliroolit ovat opittuja käyttäytymismalleja ja ne ovat eri yhteisöissä ja kulttuureissa erilaisia. Sukupuoliroolit muokkautuvat jatkuvasti ja ovat siis aikansa tuote.

Sukupuoliroolit liittyvät olennaisesti työnjakoon yhteisöissä ja yhteiskunnissa. Työ voidaan jakaa kolmeen toimintaan

  • uusintaminen (reproduktio), esimerkiksi kotitalouden hoito ja ylläpito, lasten kasvatus, useimmiten palkaton työ  

  • tuotannollinen työ, esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden tuottaminen, palkkatyö  

  • yhteisöllinen toiminta, esimerkiksi yhteisön yhteisistä palveluista, toiminnoista ja tarpeista huolehtiminen, useimmiten palkaton työ

Yhteisöjen ja kotitalouksien työnjaossa sukupuolten välinen eriarvoisuus näyttäytyy usein räikeänä. Perinteisesti monissa yhteisöissä naiset ja tytöt vastaavat uusintamiseen liittyvästä työstä ja yhteisöllisestä toiminnasta ja miehet keskittyvät tuotannolliseen työhön. Sukupuoliroolit kuitenkin muuttuvat, ja naiset eri puolilla maailmaa ovat siirtyneet myös palkattuun työhön. Usein kuitenkin tuotannollista työtä tekevät naiset ja tytöt huolehtivat edelleen myös uusintamistyöstä ja yhteisöllisestä toiminnasta. Näin heillä on kolminkertainen rooli yhteisönsä sisällä. Monissa maissa naisten palkkatyö työ sijoittuu epäviralliselle sektorille, jossa työajat- ja ehdot ovat kehnoja.

Työnjaon ja sukupuoliroolien suhde on kulttuurisidonnainen. Esimerkiksi monissa Afrikan maissa naiset saattavat vastata peltojen hoidosta, mutta tätä työtä pidetään uusintavana työnä eikä naisia nähdä ammatiltaan maanviljelijöinä. Suomessa taas maanviljelijät ovat pääsääntöisesti miehiä ja maanviljelys mielletään mitä suurimmassa määrin tuotannolliseksi työksi.

Sukupuolirooleja ylläpitää ja tuottaa sukupuolijärjestelmä. Sukupuolijärjestelmä on taloudellisten, yhteiskunnallisten ja poliittisten rakenteiden valtajärjestelmä. Jokaisen yhteisön kulttuurinen identiteetti muodostuu arkisista käytännöistä, joita ovat esimerkiksi perinteet, käyttäytymissäännöt, puhetavat, pukeutumistavat jne. Nämä käytännöt ilmaisevat kunkin yhteisön arvoja ja asenteita siitä, miten ihmisten tulisi elää yhdessä ja myös sitä, mitä naisena tai miehenä oleminen yhteisössä tarkoittaa. Nämä naiseuteen ja mieheyteen liitetyt arvot ja arvostukset ja tavat ilmaista sukupuolta muodostavat sukupuolijärjestelmän. Vallitseva sukupuolijärjestelmä on useimmissa yhteiskunnissa patriarkaatti – miesten asema suhteessa naisiin on parempi.

<< sivun alkuun

Sukupuolisidonnaiset eli gender-sidonnaiset tarpeet (Gender needs)

Naisten ja miesten sukupuolirooleista johtuen monet ihmisten elinolosuhteisiin liittyvät tarpeet ovat sukupuolisidonnaisia. Koska kehitysyhteistyössä yleensä pyritään vaikuttamaan elinolosuhteisiin ja näin ollen vastaamaan ihmisten tarpeisiin, on tarpeiden gender-sidonnaisuus tärkeätä ymmärtää.

Gender-sidonnaiset tarpeet jaetaan käytännöllisiin ja strategisiin:

Käytännölliset tarpeet ovat konkreettisia, aineellisia tarpeita, joihin tulee vastata, jotta elämän peruselinehdot täyttyisivät. Käytännöllisiä tarpeita ratkotaan konkreettisilla toimilla, kuten palveluilla, koulutuksella, luotonannolla jne. Gender-sidonnaisia käytännölliset tarpeet ovat silloin, kun niiden tyydyttäminen on pääasiassa jommankumman sukupuolen tehtävä.

Esimerkiksi talousveden hankkiminen on monissa yhteisöissä naisten tehtävä. Naiset voivat joutua muiden töidensä lisäksi hakemaan veden kaukaa ja käyttämään matkaan paljon aikaa. Kehitysyhteistyöhankkeella voidaan vastata tähän käytännölliseen gender-sidonnaiseen tarpeeseen liittyvään ongelmaan vaikka rakentamalla kaivoja lähemmäksi yhteisöä, jolloin naiset säästävät aikaansa ja voimiaan. Kaivojen rakentaminen ei kuitenkaan sinällään muuta naisten ja miesten välistä työnjakoa yhteisöissä ja perheissä.

Käytännöllisiin gender-sidonnaisiin tarpeisiin liittyvien ongelmien ratkaiseminen ei muuta sukupuolten välisiä valtasuhteita yhteisössä.



Strategiset gender-sidonnaiset tarpeet liittyvät naisen ja miehen asemaan ja yhteisön valtarakenteisiin. Strategisia gender-sidonnaisia tarpeita ovat esimerkiksi oikeus omistaa ja periä rahaa ja maata, oikeus samaan palkkaan samasta työstä, oikeus määrätä itse omasta ruumiistaan, oikeus omaehtoiseen kehitykseen jne. Strategisten tarpeiden täyttäminen vaatii rakenteellisia ja asenteellisia muutoksia yhteisössä.

Esimerkiksi naisten osallistuminen yhteisön poliittisen päätöksentekoon voi olla strateginen gender-sidonnainen tarve. Jos naiset pääsevät mukaan päätöksentekoon, he voivat muuttaa omaa asemaansa ja myös omaan elämäntilannettaan. Kehitysyhteistyöhanke voi tukea tätä strategista tarvetta vaikka kouluttamalla naisia omiin oikeuksiinsa ja poliittisen päätöksentekojärjestelmään liittyvissä kysymyksissä ja kouluttamalla myös miehiä naisten oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Strategisiin gender-sidonnaisiin tarpeisiin tähtäävät toiminnot voivat johtaa sukupuoliroolien muuttumiseen yhteisössä ja sitä kautta myös koko sukupuolijärjestelmän muuttumiseen. Näin on myös mahdollista vähentää sukupuolten eriarvoisuutta. Tällaiset muutokset vaativat aikaa, mutta ovat usein kestäviä.

Sekä käytännöllisiin että strategisiin tarpeisiin vastaaminen on tärkeää. Pysyviä ja kestäviä tuloksia tasa-arvon kannalta saadaan vastaamalla strategisiin tarpeisiin, mutta monesti myös käytännöllisiin tarpeisiin vastaaminen on ensimmäinen ja tarpeellinen askel tasa-arvoon pyrkivässä prosessissa.

<< sivun alkuun

Vahvistuminen (empowerment)

Vahvistuminen tarkoittaa yhteisön tai yksilön vaikutus- ja päätäntävallan ja voimavarojen lisääntymistä oman elämänsä suhteen. Vaikutusvallan lisääminen on sisäinen ja ulkoinen muutosprosessi, jonka tuloksena aiemmin heikommassa asemassa olleet ryhmät (esimerkiksi naiset, vammaiset) lisäävät valmiuksiaan ja resurssejaan osallistua itseään ja yhteisöään koskevaan päätöksentekoon. Sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta keskeisiä ryhmiä vahvistumiseen liittyen ovat naiset ja tytöt, koska he lähes aina ovat heikommassa asemassa suhteessa miehiin.

Vahvistumiseen liittyy olennaisesti vahvistuvan ryhmän, esimerkiksi yhteisön naisten, tietoisuus omasta arvosta ja vaikutusmahdollisuuksista. Toisaalta koko muunkin yhteisön on oltava osallisena vahvistumisprosessissa siten, että vahvistuvalla ryhmällä on edellytyksiä vahvistua. Vahvistuminen on siis tärkeä paitsi tavoitteena myös prosessina, koska sen aikana tapahtuu paljon oppimista ja sukupuoliroolien arviointia. Sukupuolten välisen eriarvoisuuden vähentämisessä vahvistuminen, ja erityisesti naisten aseman vahvistuminen on olennaista. Vahvistumisen tukeminen on vastaamista strategisiin sukupuolisidonnaisiin tarpeisiin.

Huom. Termille “empowerment” ei suomen kielessä ole vakiintunut vastinetta, joskus on käytetty myös termejä voimittaminen,valtaistaminen tai täysivaltaistaminen.

<< sivun alkuun

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen (gender mainstreaming)

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on keino, jolla pyritään edesauttamaan sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamista. Valtavirtaistaminen on sitä, että yhteisön kaikissa toiminnoissa, kaikilla aloilla, otetaan huomioon sekä miesten että naisten mielipiteet, kokemukset ja tarpeet.

Valtavirtaistamisessa yhteisön poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia prosesseja kehitetään ja arvioidaan siten, että eri alojen toimijat edistävät tasa-arvoa ja lisäävät toimenpiteitä havaittujen eriarvoisuuksien poistamiseksi. Näin varmistetaan se, että kumpikin sukupuoli hyötyy tasapuolisesti yhteiskunnan eri alojen toiminnan tuloksista.

Valtavirtaistaminen voi koskea esimerkiksi valtionhallinnon,  kansalaisjärjestöjen, kehitysyhteistyöhankkeiden ja muiden toimintoja. Tasa-arvon edistäminen ei näin ollen ole erillinen osionsa päätöksenteossa, vaan sen tulisi sisältyä kaikkeen toimintaan kaikilla tasoilla.

Valtavirtaistamista kutsutaan myös läpäisyperiaatteeksi, joka kuvastaa valtavirtaistamisen luonnetta kaikki tasot läpäisevänä toimintana. Huomaa, että valtavirtaistaminen ei siis ole tavoite sinänsä vaan keino päästä kohti tavoitetta. Itse tavoite on sukupuolten tasa-arvo.

<< sivun alkuun

Omistajuus  (ownership)

Omistajuus liittyy kehitysyhteistyöhankkeen ja sen hyödynsaajien ja muiden asianosaisten suhteeseen. Omistajuudella tarkoitetaan sitä, että ne ihmiset (hyödynsaajat ja muut sidosryhmät), joihin kehitysyhteistyöhanke jollain lailla vaikuttaa, osallistuvat sen suunnitteluun ja toteutukseen itselleen mielekkäällä ja merkittävällä tavalla ja näin sitoutuvat hankkeeseen ja sen tavoitteiden saavuttamiseen.

Sukupuolten tasa-arvoa edistävässä kehitysyhteistyössä mahdollisimman hyvä omistajuus on olennaista. Jos hankkeessa halutaan vastata strategisiin gender-sidonnaisiin tarpeisiin ja sitä kautta muuttaa vallitsevia sukupuolirooleja ja sukupuolijärjestelmää, tarvitaan paljon rakenteellisia ja asenteellisia muutoksia. Niitä ei ole mahdollisuus saavuttaa, jos hankkeen asianosaisilla ei ole omistajuutta hankkeeseen. Asianosaisilla tulee olla mahdollisuus merkittävällä tavalla osallistua hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen, jotta he kokisivat sen mielekkääksi ja tarpeelliseksi.

<< sivun alkuun

>> Keinot

26.06.2003