|
Peruskäsitteet
|
TAVOITE:
Tässä osiossa
esitellään muutamia sukupuolten tasa-arvoon
liittyviä peruskäsitteitä.
Tavoitteena on, että ymmärrät näitä käsitteitä ja pohdit harjoitusten
avulla omaa asennettasi
tasa-arvokysymyksiin. |
|
Sukupuolten välinen tasa-arvo
(gender equality)
Sukupuolten välinen tasa-arvo
tarkoittaa sitä, että naisilla ja
miehillä on samat oikeudet,
velvollisuudet ja mahdollisuudet
kaikilla elämänalueilla. Tasa-arvo
on myös sitä, että kaikki ihmiset
ovat vapaita kehittämään
henkilökohtaisia kykyjään ja
tekemään valintoja ilman tiukkojen
sukupuoliroolien asettamia
rajoituksia. Tasa-arvoisessa
yhteisössä naisten ja miesten
erilaista käyttäytymistä, haluja ja
tarpeita arvioidaan, arvostetaan ja
suositaan tasa-arvoisesti.
Naisten ja miesten välinen tasa-arvo
on Suomessa keskeinen
yhteiskuntapoliittinen tavoite.
Sukupuolten välinen tasa-arvo ei
merkitse samanlaisuuden vaatimusta,
vaan sitä, että naisten ja miesten
erilaisuus ei saa johtaa
eriarvoiseen asemaan tai kohteluun
yhteiskunnassa. Siksi suomalaisessa
tasa-arvoajattelussa korostetaan,
että samat mahdollisuudet eivät
yksin riitä. Myös kaiken toiminnan
lopputuloksen on oltava
oikeudenmukainen - eli
tasa-arvoinen.
Koska naiset ovat kaikkialla
maailmassa heikommassa asemassa
suhteessa miehiin, tarvitaan
aktiivista toimintaa naisten aseman
parantamiseksi, jotta tasa-arvo
voitaisiin saavuttaa. Tähän ovat
kaikki valtiot sitoutuneet
Pekingin toimintaohjelman muodossa.
Sukupuolten välisen tasa-arvon
saavuttamiseksi on toimittava sekä
arjen ruohonjuuritasolla että
poliittisessa päätöksenteossa.
<< sivun alkuun
Sosiaalinen
sukupuoli (gender)
Gender eli
sosiaalinen sukupuoli tarkoittaa
sitä, mitä naisena ja miehenä
oleminen merkitsee. Sosiaalinen
sukupuoli määrittelee miesten ja
naisten välisiä sosiaalisia eroja.
Näitä eroja tytöt ja pojat oppivat
sosiaalisaation myötä, eri
kulttuureissa eri tavalla. Naisen ja
miehen identiteetit muodostuvat
erilaisiksi, koska ympäröivä yhteisö
asettaa jo syntymästä saakka
tytöille ja pojille erilaisia
odotuksia. Sukupuoliroolit alkavat
siis muovautua jo varhain. Suomessa
tyttövauvoja puetaan
vaaleanpunaisiin nuttuihin ja
poikavauvat saavat lahjaksi
vaaleansinisiä vaatteita. Tyttöjen
on sopivaa leikkiä nukeilla kotia ja
poikien tietokonepeleillä sotaa.
Sosiaalinen
sukupuoli siis opitaan, toisin kuin
biologinen sukupuoli. Sosiaalinen
sukupuoli myös muuttuu: se on
erilainen eri kulttuureissa ja myös
eri aikakausina.
Sosiaalisesta
sukupuolesta puhuttaessa käytetään
suomen kielessäkin usein
englanninkielistä termiä gender.
<< sivun alkuun
Sukupuoliroolit ja
sukupuolijärjestelmä (gender roles)
Sukupuoliroolit eli gender-roolit ovat tietyn sosiaalisen
sukupuolen mukaista odotettua
käyttäytymistä. Sukupuoliroolit ovat
opittuja käyttäytymismalleja ja ne
ovat eri yhteisöissä ja
kulttuureissa erilaisia.
Sukupuoliroolit muokkautuvat
jatkuvasti ja ovat siis aikansa
tuote.
Sukupuoliroolit
liittyvät olennaisesti työnjakoon
yhteisöissä ja yhteiskunnissa. Työ
voidaan jakaa kolmeen toimintaan
-
uusintaminen
(reproduktio), esimerkiksi kotitalouden
hoito ja ylläpito, lasten kasvatus,
useimmiten palkaton työ
-
tuotannollinen työ,
esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden
tuottaminen, palkkatyö
-
yhteisöllinen
toiminta, esimerkiksi yhteisön yhteisistä
palveluista, toiminnoista ja
tarpeista huolehtiminen, useimmiten
palkaton työ
|
|
Yhteisöjen ja kotitalouksien
työnjaossa sukupuolten välinen
eriarvoisuus näyttäytyy usein
räikeänä. Perinteisesti monissa
yhteisöissä naiset ja tytöt
vastaavat uusintamiseen liittyvästä
työstä ja yhteisöllisestä
toiminnasta ja miehet keskittyvät
tuotannolliseen työhön.
Sukupuoliroolit kuitenkin muuttuvat,
ja naiset eri puolilla maailmaa ovat
siirtyneet myös palkattuun työhön.
Usein kuitenkin tuotannollista työtä
tekevät naiset ja tytöt huolehtivat
edelleen myös uusintamistyöstä ja
yhteisöllisestä toiminnasta. Näin
heillä on kolminkertainen rooli
yhteisönsä sisällä. Monissa maissa
naisten palkkatyö työ sijoittuu
epäviralliselle sektorille, jossa
työajat- ja ehdot ovat kehnoja.
Työnjaon ja sukupuoliroolien suhde
on kulttuurisidonnainen. Esimerkiksi
monissa Afrikan maissa naiset
saattavat vastata peltojen hoidosta,
mutta tätä työtä pidetään
uusintavana työnä eikä naisia nähdä
ammatiltaan maanviljelijöinä.
Suomessa taas maanviljelijät ovat
pääsääntöisesti miehiä ja
maanviljelys mielletään mitä
suurimmassa määrin tuotannolliseksi
työksi.
Sukupuolirooleja
ylläpitää ja tuottaa
sukupuolijärjestelmä.
Sukupuolijärjestelmä on
taloudellisten, yhteiskunnallisten
ja poliittisten rakenteiden
valtajärjestelmä.
Jokaisen yhteisön kulttuurinen
identiteetti muodostuu arkisista
käytännöistä, joita ovat esimerkiksi
perinteet, käyttäytymissäännöt,
puhetavat, pukeutumistavat jne. Nämä
käytännöt ilmaisevat kunkin yhteisön
arvoja ja asenteita siitä, miten
ihmisten tulisi elää yhdessä ja myös
sitä, mitä naisena tai miehenä
oleminen yhteisössä tarkoittaa. Nämä
naiseuteen ja mieheyteen liitetyt
arvot ja arvostukset ja tavat
ilmaista sukupuolta muodostavat
sukupuolijärjestelmän. Vallitseva
sukupuolijärjestelmä on useimmissa
yhteiskunnissa patriarkaatti –
miesten asema suhteessa naisiin on
parempi.
<< sivun alkuun
Sukupuolisidonnaiset eli
gender-sidonnaiset tarpeet (Gender
needs)
Naisten ja miesten
sukupuolirooleista johtuen monet
ihmisten elinolosuhteisiin liittyvät
tarpeet ovat sukupuolisidonnaisia.
Koska kehitysyhteistyössä yleensä
pyritään vaikuttamaan
elinolosuhteisiin ja näin ollen
vastaamaan ihmisten tarpeisiin, on
tarpeiden gender-sidonnaisuus
tärkeätä ymmärtää.
Gender-sidonnaiset tarpeet jaetaan
käytännöllisiin ja strategisiin:
|
Käytännölliset tarpeet ovat konkreettisia, aineellisia tarpeita, joihin tulee vastata, jotta elämän peruselinehdot täyttyisivät. Käytännöllisiä tarpeita ratkotaan konkreettisilla toimilla, kuten palveluilla, koulutuksella, luotonannolla jne. Gender-sidonnaisia käytännölliset tarpeet ovat silloin, kun niiden tyydyttäminen on pääasiassa jommankumman sukupuolen tehtävä.
Esimerkiksi talousveden hankkiminen on monissa yhteisöissä naisten tehtävä. Naiset voivat joutua muiden töidensä lisäksi hakemaan veden kaukaa ja käyttämään matkaan paljon aikaa. Kehitysyhteistyöhankkeella voidaan vastata tähän käytännölliseen gender-sidonnaiseen tarpeeseen liittyvään ongelmaan vaikka rakentamalla kaivoja lähemmäksi yhteisöä, jolloin naiset säästävät aikaansa ja voimiaan. Kaivojen rakentaminen ei kuitenkaan sinällään muuta naisten ja miesten välistä työnjakoa yhteisöissä ja perheissä.
Käytännöllisiin gender-sidonnaisiin tarpeisiin liittyvien ongelmien ratkaiseminen ei muuta sukupuolten välisiä valtasuhteita yhteisössä.
|
|
|
Strategiset gender-sidonnaiset tarpeet liittyvät naisen ja miehen asemaan ja yhteisön valtarakenteisiin. Strategisia gender-sidonnaisia tarpeita ovat esimerkiksi oikeus omistaa ja periä rahaa ja maata, oikeus samaan palkkaan samasta työstä, oikeus määrätä itse omasta ruumiistaan, oikeus omaehtoiseen kehitykseen jne.
Strategisten tarpeiden täyttäminen vaatii rakenteellisia ja asenteellisia muutoksia yhteisössä.
Esimerkiksi naisten osallistuminen yhteisön poliittisen päätöksentekoon voi olla strateginen gender-sidonnainen tarve. Jos naiset pääsevät mukaan päätöksentekoon, he voivat muuttaa omaa asemaansa ja myös omaan elämäntilannettaan.
Kehitysyhteistyöhanke voi tukea tätä strategista tarvetta vaikka kouluttamalla naisia omiin oikeuksiinsa ja poliittisen päätöksentekojärjestelmään liittyvissä kysymyksissä ja kouluttamalla myös miehiä naisten oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.
Strategisiin gender-sidonnaisiin tarpeisiin tähtäävät toiminnot voivat johtaa sukupuoliroolien muuttumiseen yhteisössä ja sitä kautta myös koko sukupuolijärjestelmän muuttumiseen. Näin on myös mahdollista vähentää sukupuolten eriarvoisuutta. Tällaiset muutokset vaativat aikaa, mutta ovat usein kestäviä.
|
|
Sekä käytännöllisiin että
strategisiin tarpeisiin vastaaminen
on tärkeää. Pysyviä ja kestäviä
tuloksia tasa-arvon kannalta saadaan
vastaamalla strategisiin tarpeisiin,
mutta monesti myös käytännöllisiin
tarpeisiin vastaaminen on
ensimmäinen ja tarpeellinen askel
tasa-arvoon pyrkivässä prosessissa.
<< sivun alkuun
Vahvistuminen
(empowerment)
Vahvistuminen tarkoittaa yhteisön tai
yksilön vaikutus- ja päätäntävallan
ja voimavarojen lisääntymistä oman
elämänsä suhteen. Vaikutusvallan
lisääminen on sisäinen ja ulkoinen
muutosprosessi, jonka tuloksena
aiemmin heikommassa asemassa olleet
ryhmät (esimerkiksi naiset, vammaiset) lisäävät valmiuksiaan ja
resurssejaan osallistua itseään ja
yhteisöään koskevaan
päätöksentekoon. Sukupuolten
tasa-arvon näkökulmasta keskeisiä
ryhmiä vahvistumiseen liittyen ovat
naiset ja tytöt, koska he lähes aina
ovat heikommassa asemassa suhteessa
miehiin.
Vahvistumiseen liittyy olennaisesti
vahvistuvan ryhmän, esimerkiksi
yhteisön naisten, tietoisuus omasta
arvosta ja
vaikutusmahdollisuuksista. Toisaalta
koko muunkin yhteisön on oltava
osallisena vahvistumisprosessissa
siten, että vahvistuvalla ryhmällä
on edellytyksiä vahvistua.
Vahvistuminen on siis tärkeä paitsi
tavoitteena myös prosessina, koska
sen aikana tapahtuu paljon oppimista
ja sukupuoliroolien arviointia.
Sukupuolten välisen eriarvoisuuden
vähentämisessä vahvistuminen, ja
erityisesti naisten aseman
vahvistuminen on olennaista.
Vahvistumisen tukeminen on
vastaamista strategisiin
sukupuolisidonnaisiin tarpeisiin.
Huom. Termille “empowerment” ei
suomen kielessä ole vakiintunut
vastinetta, joskus on käytetty myös
termejä voimittaminen,valtaistaminen
tai täysivaltaistaminen.
<< sivun alkuun
Sukupuolinäkökulman
valtavirtaistaminen (gender
mainstreaming)
Sukupuolinäkökulman
valtavirtaistaminen on keino,
jolla pyritään edesauttamaan
sukupuolten välisen tasa-arvon
saavuttamista. Valtavirtaistaminen
on sitä, että yhteisön kaikissa
toiminnoissa, kaikilla aloilla, otetaan huomioon sekä miesten että
naisten mielipiteet, kokemukset ja
tarpeet.
Valtavirtaistamisessa yhteisön
poliittisia, taloudellisia ja
sosiaalisia prosesseja kehitetään ja
arvioidaan siten, että eri alojen
toimijat edistävät tasa-arvoa ja
lisäävät toimenpiteitä havaittujen
eriarvoisuuksien poistamiseksi.
Näin varmistetaan
se, että kumpikin sukupuoli hyötyy
tasapuolisesti yhteiskunnan
eri alojen toiminnan tuloksista.
Valtavirtaistaminen voi koskea
esimerkiksi valtionhallinnon,
kansalaisjärjestöjen,
kehitysyhteistyöhankkeiden ja muiden
toimintoja. Tasa-arvon
edistäminen ei näin ollen ole
erillinen osionsa päätöksenteossa,
vaan sen tulisi sisältyä kaikkeen
toimintaan kaikilla tasoilla.
Valtavirtaistamista
kutsutaan myös läpäisyperiaatteeksi,
joka kuvastaa valtavirtaistamisen
luonnetta kaikki tasot läpäisevänä
toimintana. Huomaa, että
valtavirtaistaminen ei siis ole
tavoite sinänsä vaan keino päästä
kohti tavoitetta. Itse tavoite on
sukupuolten tasa-arvo.
<< sivun alkuun
Omistajuus (ownership)
Omistajuus liittyy kehitysyhteistyöhankkeen ja
sen hyödynsaajien ja muiden
asianosaisten suhteeseen.
Omistajuudella tarkoitetaan sitä,
että ne ihmiset (hyödynsaajat ja
muut sidosryhmät), joihin
kehitysyhteistyöhanke jollain lailla
vaikuttaa, osallistuvat sen
suunnitteluun ja toteutukseen
itselleen mielekkäällä ja
merkittävällä tavalla ja näin
sitoutuvat hankkeeseen ja sen
tavoitteiden saavuttamiseen.
Sukupuolten tasa-arvoa edistävässä
kehitysyhteistyössä mahdollisimman
hyvä omistajuus on olennaista. Jos
hankkeessa halutaan vastata
strategisiin gender-sidonnaisiin
tarpeisiin ja sitä kautta muuttaa
vallitsevia sukupuolirooleja ja
sukupuolijärjestelmää, tarvitaan
paljon rakenteellisia ja
asenteellisia muutoksia. Niitä ei
ole mahdollisuus saavuttaa, jos
hankkeen asianosaisilla ei ole
omistajuutta hankkeeseen.
Asianosaisilla tulee olla
mahdollisuus merkittävällä tavalla
osallistua hankkeen suunnitteluun ja
toteutukseen, jotta he kokisivat sen
mielekkääksi ja tarpeelliseksi.
<< sivun alkuun
>> Keinot
26.06.2003
|