|
Keinot
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen (gender mainstreaming) Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on keino, jolla pyritään edesauttamaan sukupuolten välisen tasa-arvon päämäärän saavuttamista. Joskus kehitysyhteistyössä ajatellaan erheellisesti, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen olisi hankkeen tavoite. Se että yhteisön tai hankkeen toiminnoissa otetaan huomioon sekä miesten että naisten mielipiteet, kokemukset ja tarpeet ei kuitenkaan ole tavoite sinänsä, vaan tämä huomioonottaminen tulisi näkyä toimenpiteinä. Varsinaisena tavoitteena on sukupuolten tasa-arvo. Tarkemman määrittelyn valtavirtaistamisesta löydät peruskäsitteistä. Naisten aseman vahvistaminen (empowerment of women) Olennainen keino päästä kohti sukupuolten välistä tasa-arvoa on naisten aseman vahvistaminen eri yhteiskunnissa ja yhteisöissä kaikilla elämänalueilla. Erityistarkastelussa ovat luonnollisesti naisten kokemukset, tarpeet ja odotukset. Naisten aseman vahvistamista tarvitaan erillisenä keinona sen vuoksi, että kaikkialla maailmassa naisten asema miehiin nähden on heikompi eikä tasa-arvoa ole saavutettu. Kehitysyhteistyössä puhutaan usein tasa-arvon saavuttamisen kaksoisstrategiasta. Tällä tarkoitetaan juuri edellämainittujen kahden keinon, toisaalta valtavirtaistamisen ja toisaalta naisten aseman vahvistamisen, käyttöä eri toiminnoissa. Osallistaminen (participatory approach) Osallistaminen kehitysyhteistyössä on yksi keino, jonka avulla naisten ja miesten kokemuksia ja tarpeita voidaan paremmin hyödyntää. Osallistaminen tarkoittaa sitä, että kehitysyhteistyön toteuttajat pyrkivät aktiivisesti kannustamalla osallistamaan ne, joita yhteistyö koskee. Osallistamisen avulla kehitysyhteistyön tekijät voivat luoda tilanteen, jossa asianosaiset määrittelevät itse oman tietonsa pohjalta sen, miten he haluavat elämäänsä kehittää. Osallistaminen on tärkeä myös prosessina, koska se antaa yhteistyön kaikille osapuolille tietoa ja kokemusta omaan elämäänsä vaikuttamisesta ja oikeuksista. Tasa-arvon edistämisessä osallistaminen on yksi keino selvittää, mikä naisten ja mikä miesten mielestä kussakin yhteisössä ja tilanteessa olisi paras tapa menetellä ongelmia ratkaistaessa. Osallistamisen avulla voidaan saada kuuluviin myös niiden ryhmien ääni, jotka muuten eivät tulisi kuulluiksi. Gender-analyysi (gender analysis) Gender-analyysi on keino, jonka avulla voi selvittää sukupuolirooleja yhteisön sisällä ja niiden vaikutusta naisten ja miesten elämään sekä kehitysyhteistyöhankkeeseen. Gender-analyysi antaa parhaimmillaan tietoa yhteisön poliittisista, sosiaalisista ja taloudellisista valtarakenteista sekä miesten ja naisten välisestä suhteessa niissä. Gender-analyysissa kysytään yksinkertaisia kysymyksiä, joiden tarkoituksena on selvittää eri ryhmien, kuten naisten ja miesten, mahdollisuudet vaikuttaa ja osallistua oman elämänsä hallintaan. Tällaisia kysymyksia voivat olla esimerkiksi:
Gender-analyysin avulla saadun tiedon analysointi tuo esille sukupuoleen perustuvia eriarvoisuuksia. Tietoa voi myös käyttää ei pelkästään sukupuoleen, vaan myös muihin seikkoihin (esimerkiksi vammaisuus, etnisyys) perustuvien eriarvoisuuksien selvittämiseen. Gender-analyysi prosessina voi myös muokata toimijoiden omia tasa-arvoasenteita. Kaiken kaikkiaan gender-analyysin kautta saatu tieto auttaa tekemään parempia ja kestävämpiä päätöksiä kehitysyhteistyöhankkeen suhteen. Gender-analyysia varten on kehitetty erilaisia työkaluja, joita voi muokata ja yhdistellä toisiinsa. Usein jo etsimällä vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiin yhteisön toiminnasta, voi saada perustan gender-analyysiä varten. Tärkeää on se, että saatua ja kerättyä tietoa käytetään hyväksi kehitysyhteistyöhankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Katso gender-analyysistä enemmän kohdassa hankkeen esisuunnittelu. Sukupuolittain eritelty tieto (gender disaggregated information) Kaikkiin kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyy perustietoa ihmisistä, jotka ovat hankkeen vaikutuspiirissä. Hyvin suunnitellun hankkeen pohjana on mahdollisimman kattava määrä tietoa, jonka pohjalta hankkeeseen liittyviä päätöksiä tehdään. Tasa-arvon edistämisen näkökulmasta tämä tieto on hyvä eritellä sukupuolittain. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki tieto, jota hankkeen kohderyhmästä on olemassa, kirjataan miesten ja naisten, poikien ja tyttöjen mukaan. Maanviljelijät eivät ole vain maanviljelijöitä vaan myös miehiä ja naisia. Kotitalous ei ole neutraali yksikkö, vaan sen sisällä on naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia. Sukupuolittain eritelty tieto auttaa näkemään sukupuoleen liittyviä eriarvoisuuksia ja suunnittelemaan toimintoja oikein kohdennettuina. Tieto auttaa ymmärtämään, millainen on yhteisön tai yhteiskunnan sukupuolijärjestelmä. Monien kehitysyhteistyöntekijöiden kokemukset ovat osoittaneet, että tiedon kerääminen ja erittely sukupuolen mukaan on yksi hyvä ja helppo ensiaskel tasa-arvon edistämisen prosessissa. Tasa-arvomyönteinen asenne ja käyttäytyminen (gender-sensitive attitude and behaviour) Yksi helposti toteutettava ja erittäin olennainen keino pyrkiä kohti tasa-arvoisempaa kehitysyhteistyötä on miettiä oman itsensä ja oman järjestönsä asennetta ja toimintaa sukupuolirooleihin liittyen. Miten itse suhtaudun naisten ja miesten rooleihin? Toiminko itse tasa-arvoa edistävästi omassa yhteisössäni? Miten näen naisten aseman omassa ja toisissa yhteisöissä? Tasa-arvomyönteinen asenne on tapa nähdä asioita, käsitellä ja ymmärtää yhteiskuntaa ja yhteisöjä. Sukupuoli ja sukupuoliroolit määrittävät ihmisen identiteettiä ja sitä kautta asenteita ja edelleen toimintoja. On siis tärkeää tiedostaa, että jokaisen kehitysyhteistyössä toimivan ihmisen omat asenteet sukupuolten välisen tasa-arvon tärkeyttä kohtaan vaikuttavat ratkaisevasti kehitysyhteistyön laatuun ja kestävyyteen. Tämä koskee kaikkia toimijoita: niin järjestöjen hallintoa ja johtoa kuin yksittäisiä työntekijöitäkin. Järjestöjen omat toimintatavat ja esimerkiksi päätöksentekojärjestelmän sukupuolisidonnaisuus on myös tärkeää ottaa huomioon. Tästä lisää kohdassa tasa-arvo organisaatiossa.
|
