|
Tasa-arvonäkökulma hankkeen eri vaiheissa > hankkeen esisuunnittelu 2. Hankkeen esisuunnittelu
Kehitysyhteistyön päämääränä eriarvoisuuden vähentäminen Pääsääntöisesti kehitysyhteistyöhankkeet, olivat ne sitten suuria tai pieniä, tavoittelevat pitkällä tähtäimellä köyhyyden poistamista ja eriarvoisuuden vähentämistä. Eriarvoisuus tarkoittaa paitsi sosiaalista ja taloudellista, myös sukupuolten välistä eriarvoisuutta. Hankkeen esisuunnitteluvaiheessa, eli siinä vaiheessa kun kumppanijärjestösi kanssa lähdette ideoimaan johonkin teemaan liittyvää hanketta, on tärkeää pitää mielessä se suurempi päämäärä, jota kohti kuljetaan. Vaikka eriarvoisuuden vähentäminen tuntuisikin kaukaiselta tavoitteelta, ja ehkä jopa mahdottomalta saavuttaa yksittäisen pienehkön hankkeen avulla, se on muistettava toimintaa ohjaavana päämääränä. Pienetkin asiat, jotkä vähentävät sukupuolten välistä eriarvoisuutta palvelevat tätä suurempaa päämäärää. Sidosryhmien määrittely: kenelle ja kenen kanssa hanketta tehdään? Kun ideoit hanketta, selvitä keitä hanke koskettaa. Ketkä ovat hankkeen sidosryhmiä? Sidosryhmillä tarkoitetaan:
Näiden kaikkien hankkeeseen liittyvien sidosryhmien kartoittaminen on ensimmäinen askel hankkeen esisuunnittelussa. Tässä vaiheessa myös eri ryhmien näkemykset ja kokemukset alueen ongelmista ja tärkeistä teemoista olisi hyvä selvittää alustavasti, jotta voisit päästä lähemmäksi myös niitä tarpeita ja odotuksia, joita ihmisillä on. Tämän voi tehdä järjestämällä ryhmätilaisuuksia, haastattelemalla ihmisiä ja ryhmiä tai käyttämällä osallistavia harjoituksia. Menetelmiä on monia, ja niistä voit katsoa lisätietoja työkaluja-sivulta. Kaikkien sidosryhmien kuunteleminen on tärkeää Tasa-arvon näkökulmasta on olennaista varmistaa se, että naisten ja miesten, tyttöjen ja poikien näkökulmat tulevat esille. Naiset ja miehet ovat kuitenkin myös keskenään erilaisia. Kaikki naiset ja kaikki miehet kuuluvat myös johonkin muuhun ryhmään ikänsä, ammattinsa, etnisen alkuperänsä tai muun vastaavan seikan perusteella. Jotta mahdollisimman paljon ihmisten omia mielipiteitä ja kokemuksia tulisi kuulluksi, on kokouksissa, työpajoissa, seminaareissa, keskusteluissa, haastatteluissa tai muussa tiedonkeruutilanteessa varmistuttava siitä, että sekä naiset että miehet voivat ilmaista itseään. Joskus voi olla tarpeen järjestää eri tilaisuudet miehille ja naisille, jos on mahdollista, että naiset kulttuurisista sukupuolirooleista johtuen vaikenevat miesten ollessa paikalla. Sama voi koskea myös ikäryhmiä. Esimerkiksi nuoret naiset tai tytöt eivät välttämättä ilmaise itseään vanhempien naisten ollessa paikalla. Nuorilla miehilläkään ei välttämättä vanhempien miesten läsnäollessa ole mahdollisuuksia sanoa haluamaansa. Usein naisilla ja miehillä on myös ajankäytön kannalta erilaisia mahdollisuuksia osallistua täyspainoisesti esimerkiksi suunnittelukokouksiin- tai työpajoihin. Naisten ja miesten tehtävät ovat yhteisössä ja perheissä erilaisia ja myös ajankäyttö on erilaista. Usein naisilla on kokopäiväinen työ perheen ja kodin hoitamisessa, ja ylimääräistä aikaa jää vähän. Jos järjestät kokouksen tai työpajan, huolehdi siitä, että tapaaminen on mahdollisimman sopivaan vuorokauden (-ja vuoden-) aikaan, ja että esimerkiksi lapsenhoito on järjestetty jollain lailla. Gender-analyysi: Kenen tarpeista ja odotuksista lähdetään liikkeelle? Gender-analyysia käytetään tulevan hankkeen aihepiirin ja vaikutusten analysointiin naisten ja miesten näkökulmasta. Gender-analyysin avulla voit lisätä ymmärrystäsi siitä, mitä yhteisön sukupuoliroolit pitävät sisällään ja mitä ongelmia naiset ja miehet päivittäisessä elämässään ja työnajaossaan kohtaavat. Gender-analyysin avulla voit selvittää, mikä naisten ja miesten mielestä olisi heidän omassa elämässään tärkeää muuttaa tai toisaalta säilyttää. Gender-analyysi antaa sinulle kehitysyhteistyöhankkeen suunnittelijana vastauksia siihen, miten hanketta kannattaisi toteuttaa ja mitä tavoitteita sille tulisi asettaa, jotta se omalta osaltaan edistäisi sukupuolten välistä tasa-arvoa. Gender-analyysi on siis keino tunnistaa sukupuoleen perustuvaa eriarvoisuutta. Se antaa tietoa, jota hyödyntämällä voidaan tavoitella sukupuolten välisen eriarvoisuuden vähentämistä. Gender-analyysi on tärkeä osa hankkeen suunnittelua muun muassa, koska se:
Taustatiedon keruu gender-analyysin pohjana Gender-analyysin pohjana on aina sukupuolittain eriteltyä taustatietoa yhteisöstä. Tämä taustatieto voi jo olla olemassa hankealueestasi. Silloin voit itse tehdä gender-analyysin taustatiedoista kootun raportin avulla. Ehkä useimmiten kansalaisjärjestöillä on kuitenkin edessään tilanne, jossa riittävää määrää taustatietoa ei ole saatavilla. Tällöin joudut keräämään sitä yhdessä kumppaneittesi kanssa hankkeen tulevilta hyödynsaajilta. Tiedonkeruu on kuitenkin prosessina hyvin tärkeä ja opettavainen, koska se lisää kulttuurista oppimista ja vuorovaikutusta. Taustatietoa kerätään usein yhteisötasolla kokouksissa, työpajoissa, keskusteluissa, haastatteluissa tai muissa vastaavissa tilanteissa. Tiedonkeruumenetelmistä ja tiedon analysointia varten luoduista gender-analyysin työkaluista löydät lisätietoja työkaluja-sivulta. Aina kaikkea tietoa ei voi kerätä itse, varsinkaan jos järjestölläsi ei ole siihen resursseja. Joskus hankealueelta saattaa myös löytyä valmista tietoa, jonka joku muu taho on jo kerännyt. Sitä kannattaa kysellä muilta alueella toimivilta kansalaisjärjestöiltä, paikallisilta järjestöiltä, YK-järjestöiltä ja hankkeilta tietoja. Huomaa, että gender-analyysi ei saa perustua oletuksiin. Et voi olettaa, että koska naapurikylässä vastaava hanke on edennyt tietyllä tavalla, voit toimia samoin. On tärkeää, että yhteisön eri ryhmät osallistuvat analyysiin antamalla omaa elämäänsä koskevaa ainutlaatuista tietoa. Oikeaan tietoon perustuva gender-analyysi on ainoa, joka auttaa tulevaa hanketta muokkautumaan todellisia tarpeita ja odotuksia vastaavaksi. Gender-analyysi:Neljä askelta alkuun Gender-analyysi ei välttämättä tarkoita isoa ja monimutkaista prosessia, joka on toteutettava jäykkien sääntöjen mukaisesti. Jos tuntuu, että oman järjestösi resurssit eivät vielä riitä gender-analyysiin valmiiden työkalujen avulla, voit tehdä sitä hankkeen suunnittelussa myös pienimuotoisemmin. Seuraavassa 4 askelta alkuun: ASKEL 1: TAUSTATIEDON ERITTELY SUKUPUOLEN MUKAAN Kerää tietoa ihmisistä hankkeesi kohdeyhteisöissä. Kun hankit tietoa, erittele se sukupuolen mukaan. Jos hankkeesi toimii esimerkiksi maanviljelijöiden parissa, selvitä kuinka moni heistä on miehiä ja kuinka moni naisia. Mikä on sukupuolten välinen työnjako viljelyn eri vaiheissa? Kuka omistaa viljelysmaan? Kenellä on oikeus omistaa? Jos taas hankkeesi keskittyy parantamaan pienyrittäjien asemaa, on tärkeää tietää, ovatko pienyrittäjät miehiä vai naisia. Miehillä ja naisilla saattaa olla erilaisia ongelmia ja tarpeita yrittäjyydessä. Jos hankkeesi tarjoaa koululaisille aidsvalistusta, selvitä ensin, ovatko koululaiset tyttöjä vai poikia. Joskus voi olla tarpeen järjestää koulutus tytöille ja pojille erikseen, hieman eri näkökulmista. Sukupuolittain eritelty tieto hankkeen kohderyhmistä auttaa ymmärtämään, miten hankkeen toimintoja, tuloksia ja tavoitteita voisi suunnata oikeille ryhmille. Se auttaa myös hahmottamaan alustavasti sitä, minkälaiset toiminnot parhaiten palvelisivat sukupuolten välisen eriarvoisuuden vähentämistä. Jos esimerkiksi enemmistö maanviljelijöistä on miehiä, kannattaa uusia viljelytekniikoita opiskella heidän kanssaan - ja miettiä, mikä on naisten osuus viljelyssä. Jos taas naiset ovat maanviljelyksen kantava voima, koulutus täytyy suunnata heille eikä miehille, vaikka miehet olisivatkin päätöksentekijöitä perheissä. ASKEL 2: SUKUPUOLIROOLIEN SELVITTÄMINEN Kun eri sidosryhmät on eritelty sukupuolen mukaan, varsinaisten sukupuoliroolien selvittämiseksi voi yhteisössä selvittää seuraavia kysymyksiä:
Sukupuoliroolien kartoittamisessa naisten ja miesten rooleja ei tarkastella vain yhteisötasolla vaan myös kotitalouksien sisällä. Kehitysyhteistyöhankkeissa ongelmana on usein ollut se, että kotitaloudet on nähty yhtenä yksikkönä eikä naisten ja miesten erilaisia rooleja, resursseja ja tarpeita kotien sisällä ole analysoitu. Tutkimusten mukaan kotitalouksien sisällä voi olla selviä eroja esimerkiksi köyhyydessä. Esimerkkitapaus: Nepalin vesipuhvelit ASKEL 3: GENDER-SIDONNAISTEN TARPEIDEN SELVITTÄMINEN Kun olet saanut hankkeen piirissä olevista ihmisistä sukupuolittain eriteltyä tietoa ja kun yhteisön sukupuolirooleista on riittävästi käsitystä, voit selvittää, mitä gender-sidonnaisia tarpeita yhteisössä ja kotitalouksissa on. Ainakin seuraavia kysymyksiä kannattaa kysyä:
Esimerkki käytännöllisestä ja strategisesta gender-sidonnaisesta tarpeesta Mieti siis jo esisuunnitteluvaiheessa yhteistyökumppanisi kanssa, pyritäänkö hankkeella vaikuttamaan naisten ja/tai miesten käytännöllisiin vai strategisiin gender-sidonnaisiin tarpeisiin? Pyrittekö siis ratkaisemaan ongelmia, jotka liittyvät jokapäiväisen elämän tarpeisiin kuten ruoan tai puhtaan juomaveden saantiin tai sairauksien hoitamiseen (käytännölliset tarpeet)? Vai haluatteko ratkaista ongelmia, joiden avulla voidaan saada aikaan rakenteellisia muutoksia elämässä, kuten naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen koulutuksen avulla tai maanomistusoikeuden edistäminen? ASKEL 4: HANKKEEN VAIKUTUSTEN ETUKÄTEISARVIO ERI RYHMIEN KANNALTA Kun sukupuoliroolit sekä gender-sidonnaiset tarpeet on kartoitettu, on sinun aika miettiä, miten voisit käyttää saatua tietoa hankkeen suunnittelussa. Hankkeen toimenpiteiden vaikutus toisaalta miesten ja toisaalta naisten elämään on olennainen kysymys. Yritä selvittää ja tiedostaa jo etukäteen, miltä hankkeen toimenpiteet ja niiden kautta saavutetut tulokset mahdollisesti tuntuvat ja näyttävät yhteisön eri ryhmien kannalta. Kuka hyötyy hankkeesta? Kuka menettää, jos hankkeen tulokset toteutuvat? Esimerkiksi yhteisön naisten perinteisesti alisteisen aseman muuttuminen koulutuksen ja kodin ulkopuolelle suuntautuvan toiminnan avulla voi aiheuttaa yhteisön miesten keskuudessa vallan menettämisen pelkoa ja siten epäluottamusta hanketta kohtaan. Jos tämän uhan toteutumisen todennäköisyys selvitetään ennen hanketta ja miehet otetaan mukaan hankkeeseen, voidaan epäluottamusta varmasti vähentää. Gender-analyysi hankkeen esisuunnitteluvaiheessa vai suunnitteluvaiheessa? Joskus yhteistyö kumppanien kanssa alkaa niin nopealla aikataululla, että hankkeen esisuunnitteluvaihe jää lyhyeksi ja pienen taustatiedon perusteella ryhdyt jo suunnittelemaan konkreettisesti itse hanketta. Gender-analyysiä voit tehdä myös hankkeen varsinaisen suunnittelun yhteydessä, jos hankkeen esisuunnitteluun ei jää tarpeeksi aikaa. Tärkeintä on kuitenkin tehdä se ajoissa, jotta analyysin tuottama tieto jää olennaiseksi osaksi hankkeen varsinaista suunnitelmaa ja toteutusta. Jos analyysi tehdään myöhäisessä vaiheessa suunnittelua, riskinä voi olla se, että monet ideat on jo lyöty lukkoon ja analyysin tuottama tieto jää vain ”liimattavaksi” valmiin suunnitelman päälle. Toisaalta, kaikissa hankesyklin vaiheissa hankkeen suunnitelmaa voi tarkistaa. Gender-analyysia voi hyvin tehdä siis myös käynnissä olevaan hankkeeseen. Sukupuolivaikutusten tarkastelu ei ole missään hankesyklin vaiheessa turhaa, koska saatua tietoa voi aina käyttää hyödyksi - viimeistään uusia toimenpiteitä mietittäessä. Gender-analyysi on olennainen osa kestävän ja laadukkaan hankkeen suunnittelua!
|
27.06.2003