Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Työ YK-vapaaehtoisena ja apulaisasiantuntijana laajentaa maailmankuvaa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Ajankohtaista

Ulkoministeriön kehitysviestintä, puh. 0295 351182. Verkkojulkaisun päivitys päättyi 30.6.2014.
tilaa_uutiskirje delicious flickr facebook
reuna
Uutiset, 7.8.2007

Työ YK-vapaaehtoisena ja apulaisasiantuntijana laajentaa maailmankuvaa

YK-työssä edetään parhaiten omalla aktiivisuudella, verkostoitumalla ja sopeutumalla uusiin tilanteisiin, painottivat YK:n JPO-apulaisasiantuntijat ja UNV-vapaaehtoiset ulkoministeriössä järjestetyssä seminaarissa.

Dagmar Schumacher, Anneli Vuorinen, Barbara Koegs-Andersen, ja Jean-Luc Marcelin. Kuva: Raino Heinonen.Dagmar Schumacher, Anneli Vuorinen, Barbara Koegs-Andersen, ja Jean-Luc Marcelin. Kuva: Raino Heinonen.

Ensi kertaa järjestetyssä seminaarissa keskusteltiin UNV-vapaaehtoisten ja JPO-apulaisasiantuntijoiden työkokemuksista YK:ssa. Merkittävää oli, miten vaihteleviin töihin UNV:t ja JPO:t olivat päätyneet opiskelutaustastaan huolimatta.

Esimerkiksi meribiologiksi opiskelleen Anna-Maija Beloffin työaika kuluu ministereiden kanssa neuvottelupöydissä Kambodzhassa. "Normaalisti tutkisin joitakin mikroskooppisia näytteitä suurennuslasilla", hän naurahtaa. Tekninen kirjoittaja, JPO Anu Kuusisto taas jätti uransa yritysmaailmassa ja auttaa nyt rakentamaan kestävää hallintoa Sudaniin.

Kahvia keittämään vai tositoimiin?

UNV-työhön tai apulaisasiantuntijaksi hakevalla ei voi etukäteen olla tarkkaa tietoa tulevasta työstään. "Ajattelin, että vapaaehtoisena keittelen varmaan kahvia toimiston väelle", kertoo Anna-Maija Beloff ensiodotuksistaan. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä vapaaehtoiset päätyvät usein vastuullisiin tehtäviin.

Monet UNV:t aloittavat työnsä opiskelemalla: "Pöydälle tuotiin kasa papereita ja ensimmäiset viikot menivät sisäistäessä uusia asioita", Beloff kertoo.

Monen ura YK:ssa alkaa apulaisasiantuntijana

YK:n henkilöstöstä jopa 10 prosenttia on vapaaehtoisia työntekijöitä. Heidän työpanoksensa on hyvin tärkeä, korostaa Barbara Koegs-Andersen YK:n JPO-palvelukeskuksesta. Tilastot osoittavat, että YK:n apulaisasiantuntijoilla on hyvät mahdollisuudet työllistyä YK:ssa.

"Noin neljäkymmentä prosenttia JPO:sta jatkaa YK-tehtävissä", Koegs-Andersen kertoo. UNDP:n henkilökunnasta 20 prosenttia on entisiä apulaisasiantuntijoita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että apulaisasiantuntija saisi automaattisesti työtä YK:sta, hän muistuttaa.

Tie YK:n apulaisasiantuntijaksi ja YK-vapaaehtoiseksi kulkee yleisen haun kautta. Suomi on yksi suurimmista UNV-ohjelman rahoittajista ja vuosittain noin 20 Suomen rahoittamaa UNV:ta aloittaa kaksivuotisen työn YK-vapaaehtoisena. Suurin osa vapaaehtoisista työskentelee YK:n kehitysohjelmassa, UNDP:ssa. Suomi rahoittaa myös noin 30 JPO-apulaisasiantuntijaa vuosittain.

Hakijoita on paljon

Kansainvälisesti kilpailu JPO-paikoista on kovaa: vain pieni prosentti hakijoista tulee valituksi, kertoo entinen JPO, Jean-Luc Marcelin, joka työskentelee nykyisin YK:n JPO-palvelukeskuksessa. JPO-asiantuntijan työ kestää yleensä kaksi vuotta. Marcelin kuitenkin huomauttaa, että pätkäluontoisesta työstä huolimatta JPO:t ovat yleensä tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä työhönsä.

Seminaarissa oltiin yhtä mieltä siitä, että työn mielekkyys on kiinni omasta aktiivisuudesta. Vastuuta annetaan niille, jotka ovat valmiita ottamaan sitä. Avoimuuden ja aktiivisuuden lisäksi verkostoituminen nähtiin YK-uran jatkumisen kannalta tärkeänä. Kansainvälinen ura voi myös laajentaa näkemystä omasta identiteetistä.

"En tunne itseäni niinkään suomalaiseksi, enkä edes UNV-vapaaehtoiseksi. Olen mielestäni unescolainen", tiivisti YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestössä työskentelevä UNV-vapaaehtoinen Helka Ketonen.

Mirva Viitanen

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi