"Teollisuusmaiden tulisi tarkastella tietoyhteiskuntaa kehitysmaiden näkökulmasta eikä vain IT-alan yritysten kannalta - on kuunneltava mitä afrikkalainen sanoo", toteaa Allam Ahmed Sussexin yliopistosta.
Ahmed luennoi suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen yhteistyöhön tähtäävän UniPID-verkoston järjestämässä symposiumissa Helsingissä 20. huhtikuuta. Symposium toteutettiin yhteistyössä eurooppalaisen kehitystutkimuksen instituutin EADI:n kanssa. Tilaisuuteen osallistui myös pohjoismaisia kehitysalan tietopalveluammattilaisia, jotka olivat kokoontuneet Helsinkiin vuosittaiseen Nordoc-tapaamiseen.
Tietohuolto on rempallaan erityisesti Afrikassa. Digitaalinen kuilu Afrikan ja teollisuusmaiden välillä on valtava. Tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuri on lähes olematonta tai liian kallista hyödyntää. Esimerkiksi Internetin laajakaistayhteys on viisikymmentä kertaa kalliimpi afrikkalaiselle kuin eurooppalaiselle. Tietoyhteiskunta on lähes täysin köyhän maanosan tavoittamattomissa.
Myös korkeakoulujen asema on vaikea. Laadukkaan tutkimuksen kannalta tärkeät tiedonlähteet ovat vain harvojen tutkijoiden ja opiskelijoiden saatavilla. Lisäksi tieteelliset aineistot ovat hyvin kalliita. Yksi ratkaisu ongelmaan on Open access -julkaiseminen, joka takaa avoimen pääsyn tieteelliseen tietoon eli oikeuden lukea, kopioida, tulostaa ja linkittää tieteellisiä julkaisuja. Tieteellisen tiedon vapaa saatavuus on merkittävä tekijä kestävän kehityksen edistämisessä. Tietohuollon tukeminen on pitkäjänteistä työtä eikä pääsy tietoon yksin riitä, vaan poliittiset päättäjät - sekä avunantajamaissa että kehitysmaissa - on saatava sitoutumaan kehitysmaiden tietohuollon parantamiseen.
Kehitysmaiden korkeakoulujen ongelmana on myös tutkijoiden siirtyminen teollisuusmaiden huippuyliopistoihin. Pitkään jatkunut aivovienti hidastaa taloudellista ja sosiaalista kehitystä kuten Oxfordin yliopiston tutkija Jennifer de Beer huomautti. De Beerin mielestä kiinnostavaa on se, milloin teollisuusmaat havahtuvat tukemaan aivoviennin kääntämistä toiseen suuntaan.
Bertha Koda Dar es Salaamin kehitystutkimuksen instituutista toi tietoon pääsyn tarkastelun konkreettisemmalle tasolle. Koda korosti, että usein tiedon saannin esteenä on resurssien puute. Esimerkiksi Tansaniassa koulutusaste on noussut koko ajan, mutta pätevistä opettajista on jatkuvasti pulaa. Kodan mukaan kestävään kehitykseen tarvitaan ympäristön, yhteiskunnan ja talouden näkökulmaa. Lisäksi Koda peräänkuulutti sitoutumisen merkitystä ja kehitysagendan selkiyttämistä, sillä kehityksen suunta on ajoittain kadoksissa. Myös projektien tehokkuuteen pitäisi panostaa ja samalla vahvistaa etelän ja pohjoisen kumppanuutta kestävän kehityksen takaamiseksi.
Myös Nordoc-kokouksessa tarkasteltiin tietoyhteiskunnan haasteita ja mahdollisuuksia ajankohtaisten tietopalvelu- ja kirjastoasioiden lomassa. NIDA:n (Network for Information and Digital Access) johtaja Carol Priestley innosti keskustelemaan tieteellisen tutkimuksen levittämisestä ja hyödyntämisestä kehitysmaissa. Esiin nousi muun muassa tiedottamisen ja koordinoinnin tärkeys. Lisäksi pohdittiin verkko-opiskelun ja etäopetuksen hyödyntämistä. Helsingin yliopiston tutkija Kalle Korhola puolestaan valotti Suomen open access -työryhmän toimintaa.
Hanna Isoranta
Päivitetty 25.4.2007