Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Avun ketju ulottuu kauas - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Katastrofiapu (6.2012)

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Avun ketju ulottuu kauas

Humanitaarisen avun suunnittelija Rea Noponen on työskennellyt katastrofialueilla maailman laidalta toiselle. Työajan perään ei kysellä, kun katastrofi iskee.

Pelastakaa Lasten humanitaarisen avun suunnittelija Rea Noponen. Kuva: Teija LaaksoRea Noposen työhön kuuluu myös katastrofikohteiden valokuvaaminen. Kuva: Teija Laakso

Humanitaaristen katastrofien iskiessä avun ketjussa tarvitaan tuhansia työntekijöitä ympäri maailman. Yksi heistä on Suomen Pelastakaa Lapset ry:n humanitaarisen avun suunnittelija Rea Noponen.

”Periaatteessa olen töissä 24/7. Toimittajat soittelevat kello yhdeksän sunnuntai-iltana, kollegat jouluaattona. Työn luonne on sellainen, että kahdeksasta neljään arkisin -työaika ei käy”, hän kuvailee.

Ruohonjuuritasolta työpöydän ääreen

Suomen Pelastakaa Lapset tekee lasten oikeuksia painottavaa kehitysyhteistyötä yli kymmenessä eri maassa. Kansainvälinen kattojärjestö Save the Children International toimii yhteensä yli sadassa maassa.

Kun katastrofeja sattuu, koko järjestö välittää humanitaarista apua yhteisrintamana, tarvittaessa kaikkialle maailmaan. Siihen kuuluu esimerkiksi koulunkäynnin uudelleenkäynnistäminen, ruoka-, vesi- ja terveysapu sekä lasten suojelu.

Noponen on mukana kaikessa, mikä liittyy humanitaariseen apuun. Hän vastaa muun muassa siitä, miten Suomen Pelastakaa Lasten avustusrahat käytetään ja miten avun perillemenoa seurataan. Työajasta iso viipale kuluu matkustaessa ja avustusohjelmia seuratessa.

Pelastakaa Lasten humanitaarisen avun suunnittelija Rea Noponen Intiassa vuonna 2011. Kuva: Ray Kancharla /Save the Children Rea Noponen on tehnyt katastrofityötä muun muassa Intiassa. Kuvassa istutetaan puita. Kuva: Ray Kancharla / Save the Children

Noponen toimii myös kouluttajana ja asiantuntijana, osallistuu erilaisiin kansainvälisen Pelastakaa Lasten työryhmiin sekä muun muassa varainhankintaan ja tiedottamiseen.

Hän pitää työn suolana laajuutta ja kokonaisvaltaisuutta.

”Parasta työssä on, että saatan käydä ihan puskassa: tapaan lapsia, perheitä ja kyläläisiä. Seuraavalla viikolla saatan istua 'isojen poikien' kanssa kansainvälisen Pelastakaa Lasten katastrofityöryhmässä”, Noponen kuvailee.

Vaikka kenttätyö on henkisesti raskasta, se antaa myös voimaa.

”Työpöydän ääressä istuminen on se, mikä on puuduttavaa, ruohonjuuritason työstä saa energiaa”, hän toteaa.

Puurojauheesta apu

Noponen on koulutukseltaan erikoissairaanhoitaja-kätilö ja terveydenhuollon maisteri. Ennen nykyistä työtään hän toimi Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijänä muun muassa Afganistanissa, Somaliassa, Intiassa ja Iranissa. Kahta samanlaista katastrofia ei hänen mukaansa ole, mutta yhteisiä piirteitä löytyy.

”Kaikissa katastrofeissa lapsilla on uhka joutua väkivallan, hyväksikäytön ja laiminlyöntien kohteeksi”, Noponen toteaa.

Luonnonkatastrofeissa yhteinen piirre on usein valmistautumattomuus: uhreja tulee enemmän esimerkiksi silloin, kun ihmiset ovat ahtautuneet kaupunkien slummeihin tai rakentaneet hökkelinsä liian lähelle rantaviivaa.

Pelastakaa Lasten katastrofivalmiuskoulutusta Orissassa Intiassa vuonna 2011. Kuva: Rea NoponenIntian Orissassa opetetaan lapsille muun muassa ensiaputaitoja katastrofien varalta. Kuva: Rea Noponen

Yksi Pelastakaa Lasten työn painopisteistä onkin katastrofiriskien vähentäminen jo ennen kuin katastrofit iskevät.

Esimerkiksi vuosittain luonnonkatastrofeista kärsivissä Intian kylissä on tehty valmiussuunnitelmia ja perustettu katastrofityöryhmiä. Niissä esimerkiksi päätetään, mikä on kenenkin tehtävä katastrofin sattuessa, laaditaan evakuointisuunnitelmia, annetaan ensiapukoulutusta sekä etsintä- ja pelastuskoulutusta.

Katastrofisuunnittelua on sekin, että talot rakennetaan paikoille, joilla tulvat tai maanjäristykset eivät tuhoa niitä niin helposti.

Todisteita valmistautumisen toimivuudestakin on jo saatu. Tulvista kärsivässä Intian Orissan osavaltiossa Pelastakaa Lapset alkoi tukea vuonna 2009 puurojauhevalmistamoa, joka tuottaa ravinteikasta jauhetta etenkin lasten tarpeisiin. Valtio ostaa jauhetta aliravituille lapsille, muuten tuotantoa käytetään katastrofien iskiessä.

”Kun viime vuonna oli taas kovat tulvat, lisäravintoa pystyttiin jakamaan lapsille heti”, Noponen kertoo.

Eurokin riittää

Noponen on tehnyt katastrofityötä yli 20 vuotta. Sinä aikana koko humanitaarisen avun kenttä on kasvanut valtavasti. Yksi myönteisistä muutoksista on hänen mukaansa se, että yksityisten lahjoittajien sekä yritysten tuki on jatkuvasti kasvanut.

”Esimerkiksi Itä-Afrikkaa ja Haitia suomalaiset tukivat erittäin hyvin. Joskus ihmiset vähättelevät apuaan ja sanovat, etteivät lahjoita kuin euron tai viisi euroa, mutta niistähän potti koostuu. Talossakin jokainen tiili on tärkeä, tässä on kyse ihan samasta asiasta”, Noponen huomauttaa.

Teija Laakso / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 16.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi