Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Nicaraguassa pienviljelijät elävät kädestä suuhun - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Kauppa ja kehitys (4.2013)

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Nicaraguassa pienviljelijät elävät kädestä suuhun

Nicaraguan maaseudun pienyrittäjät elävät usein köyhyydessä muun muassa ilmastonmuutoksen ja kouluttamattomuuden vuoksi. Kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden hankkeessa yritetään kasvattaa viljelijöiden tuloja mutta myös ylpeyttä omasta työstä.

Gioconda Carazo ja Henry Rivera Solidaarisuuden hankkeessa Nicaraguassa. Kuva: Jukka Pakkala / SolidaarisuusGioconda Carazo ja Henry Rivera alkoivat muutama vuosi sitten kasvattaa myyntiin hedelmäpuiden taimia. Lisätulojen ansiosta he ovat pystyneet monipuolistamaan maatilansa tuotantoa ja omaa ruokavaliotaan. Kuva: Jukka Pakkala / Solidaarisuus

Reilu kymmenen vuotta sitten Keski-Nicaraguassa toimivan kahvinviljelijöiden osuuskunnan Tierra Nuevan jäsenet tekivät paljon töitä mutta tienasivat huonosti. He viljelivät samaa melko huonolaatuista kahvilajiketta ja myivät suurimman osan sadostaan jalostamattomana välittäjille.

"Viljelijät eivät oikein itsekään tienneet, millaista kahvia he myivät. Välittäjät kävivät ostamassa kahvin ja maksoivat mitä milloinkin", kuvailee suomalaisen kehitysyhteistyöjärjestön Solidaarisuuden ohjelmapäällikkö Jonna Haapanen.

Osuuskuntalaiset ryhtyivät järjestön tukemassa kehitysyhteistyöhankkeessa parantamaan kahvin laatua: vaihtamaan pensaita ja -lajikkeita toisiin, testaamaan ja maistamaan kahvia ja jalostamaan sitä itse.

"Nyt osuuskunnassa on oma kahvinpaahtimo ja maistattamo. Viljelijät tietävä itse, mitä myyvät, ja he solmivat kauppasuhteita ostajiin eri puolilla maailmaa. Samalla he pystyvät saamaan enemmän tuloja", Haapanen kertoo.

Parempia tuotteita

Keski-Amerikassa sijaitseva Nicaragua on koko Latinalaisen Amerikan toiseksi köyhin maa. Yli 40 prosenttia ihmisistä elää alle kahdella dollarilla päivässä. Maaseudun pienviljelijöiden tilat tuottavat usein niin heikosti, että tuotteista saadaan hädin tuskin oma ravinto.

Ilmastonmuutoksen vuoksi lisääntymässä olevat luonnonkatastrofit tuhoavat satoja, infrastruktuuri on huonossa kunnossa ja osaamista esimerkiksi tuotteiden markkinoinnista on vähän.

Monella ei myöskään ole varaa parantaa tuotantoaan esimerkiksi parempia siemeniä ostamalla. Monet viljelijät päätyvätkin myymään tuotantonsa jalostamattomana välittäjille, jolloin hyvää hintaakin on vaikea saada.

Andres ja Ana Sujey Palma Solidaarisuuden hankkeessa Nicaraguassa. Kuva: Jukka Pakkala / SolidaarisuusSolidaarisuuden hankkeeseen osallistuvat isä ja tytär, Andres ja Ana Sujey Palma, ovat tuoreita mehiläistenhoitajia. Kuva: Jukka Pakkala / Solidaarisuus

Solidaarisuudella on Pohjois-Nicaraguassa kolme hanketta, joissa pyritään pientuottajien toimeentulon parantamiseen samalla konseptilla kuin vuonna 2011 päättyneessä kahvihankkeessa. Mukana on noin tuhat osuuskunnissa toimivaa tuottajaa, jotka elättävät itsensä esimerkiksi mehiläistenhoidolla, maissinviljelyllä sekä siipikarjan tai porsaiden kasvatuksella.

"Tarkoitus on, että myös pienten osuuskuntien tuottajat pystyvät kilpailemaan markkinoilla, kun he saavat neuvontaa ja kehittävät tuotantonsa laatua. Ei myydä bulkkia, vaan erikoistutaan, ja tarkastellaan, mikä markkinoilla vetää. Se tuo pitkällä tähtäimellä kestävää toimeentuloa", Haapanen selittää.

Hanketiloilla otetaan esimerkiksi käyttöön uusia kastelujärjestelmiä ja välineitä, ja osa tuottajista siirtyy tuottamaan uusia tuotteita tai lajikkeita, joiden sato ja laatu on parempi. Paikallisiin ostajiin solmitaan yhteyksiä ja tuotteiden jalostamista ja markkinointia parannetaan.

Parempi itsetunto

Tuotannon kehittäminen on hidasta, joten hankkeiden lopullisia tuloksia saadaan vielä odotella. Jo nyt kuitenkin tiedetään, että tuotantoeläimiä kuolee aiempaa vähemmän, tuotantomäärät ovat nousseet, käsityötuottajat ovat löytäneet uusia markkinoita ja esimerkiksi maissista on kehitetty uusia tuotteita.

"Nicaraguassa minimipalkka on noin 70 euroa kuussa. Meidän tuottajistamme neljäsosa on päässyt hankkeen aikana yli 220 euroon kuussa", Haapanen kertoo.

Haapasen mukaan tulojen nousua tärkeämpää on kuitenkin ihmisten omanarvontunnon parantuminen.

"Perustavaa laatua oleva muutos lähtee siitä, että ihmiset ymmärtävät oman roolinsa elämänsä kehittämisessä ja saavat tunteen siitä, että he voivat vaikuttaa siihen. Se kantaa vielä pidemmälle kuin hyvä sato."

Teija Laakso / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 16.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi