Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kenia - korruption ihmemaa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Maailman taustat

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Kenia - korruption ihmemaa

Tavalliset kenialaiset ovat kurkkuaan myöten täynnä maansa korruptiota. Kansanedustajat ja presidentti keskittyvät omien etujensa varmistamiseen ja työpaikkaakin on vaikea saada ilman lahjuksia. Valoakin on kuitenkin näkyvissä.

Korruptiokyltti Keniassa. Kuva: Wayan Vota/Flickr, CC BY-NC-SAKeniassa taistellaan korruptiota vastaan, mutta edistys on hidasta. Kuva: Wayan Vota/Flickr, CC BY-NC-SA

Muutaman vuoden takaisen Transparency International -järjestön tutkimuksen mukaan noin 45 prosenttia kenialaisista on maksanut lahjuksen viimeisen vuoden aikana. Järjestön 176 maan korruptiolistalla Kenia on häntäpäässä, sijalla 139, ja se tunnetaan myös Itä-Afrikan korruptoituneimpana maana.

”Tavalliset ihmiset ovat todella kypsiä”, tiivistää Suomen Kenian-suurlähetystön hyvän hallinnon erityisasiantuntija Marko Lehto.

Vaikka korruptio ulottuu Keniassa kaikille yhteiskunnan sektoreille, Lehto pitää suurimpana syypäänä siihen poliitikkoja. Monet puolueet perustuvat heimojakoihin, mikä tarkoittaa, että jokainen poliitikko ajaa oman heimonsa etua, ei kansan. Joidenkin arvioiden mukaan noin 80 prosenttia Kenian ministeriöistä harjoittaa korruptiota.

Väärinkäytöksistä riittää esimerkkejä. Esimerkiksi viime syksynä pian kautensa päättävät kansanedustajat yrittivät saada itselleen valtavat lähtöbonukset sekä muita etuja, kuten diplomaattipasseja sekä autonkuljettajia.

”Kansa meni kadulle ja presidentti hylkäsi esityksen veto-oikeudellaan. Samalla presidentti hyväksyi kuitenkin itselleen erorahan”, Lehto kertoo.

Eropakettiin kuuluu myös autoja sekä valtava talo.

Työpaikastakin pitää maksaa

Korruptio tarkoittaa periaatteessa vallan väärinkäyttöä oman edun tavoittelemiseksi, mutta käytännössä ilmiö on monimutkaisempi. Korruptio voi olla lahjusten ottamista tai antamista, laittomien palvelumaksujen vaatimista kuluttajilta tai esimerkiksi sukulaisten tai ystävien suosimista julkisten virojen täytössä.

Korruptio on yleistä kaikkialla maailmassa, niin rikkaissa kuin köyhissäkin maissa. Erityisen paljon korruptiosta kärsivät kuitenkin kehitysmaat, joissa hallinto on usein heikko. Keniassa ongelmana ovat silkan ahneuden lisäksi esimerkiksi oikeusjärjestelmän toimimattomuus, pieni kiinnijäämisen riski sekä heikko palkkataso julkisella sektorilla – ei tosin hallituksessa.

Seteleitä ja rahaa. Kuva: JMR_Photography/Flickr, CC BY 2.0Korruptio on yleistä niin rikkaissa kuin köyhissäkin maissa, ja se maksaa eniten köyhille. Kuva: JMR_Photography/Flickr, CC BY 2.0

Eniten korruptiosta kärsivät köyhät. He maksavat korruption vuoksi suhteessa enemmän esimerkiksi ruuasta ja lääkkeistä. Myös poliisi ja muut virkamiehet vaativat lahjuksia, ja korruptioon voi joutua turvautumaan jopa työpaikan haussa.

Marko Lehto kertoo, että Keniassa moni perustaa yrityksen ilman tarvittavia lupia, koska lupien saamiseen vaadittaisiin lahjuksia. Luvattomat yritykset eivät maksa verojakaan – mikä taas vaikuttaa suoraan peruspalveluiden laatuun ja sitä kautta taas köyhiin.

Kannattaako kehitysyhteistyö?

Kenia on yksi Suomen kehitysyhteistyön niin sanotuista pääkumppanimaista. Koska maa on korruptoitunut, sille ei anneta enää tukea suoraan budjettiin, jotta rahat eivät joutuisi vääriin käsiin. Tällä hetkellä Suomi tukee esimerkiksi Kenian maaliskuiset vaalit järjestävää vaalikomissiota, joka muun muassa kouluttaa äänestäjiä, sekä naisten poliittisen osallistumisen edistämistä.

Kannattaako Kenian kaltaiselle maalle sitten antaa ollenkaan kehitysapua, jos koko maa on korruptoitunut?

Marko Lehto sanoo, ettei Suomen kehitysyhteistyövaroja mene Keniassa korruptioon – julkisissa varoissa on poliitikoille riittävästi huijattavaa. Silti tilanne on vaikea, sillä Lehdon mukaan korruptiotilanne on viime vuosina mennyt huonompaan suuntaan.

Toisaalta maassa on nykyisin esimerkiksi korruption vastainen toimielin ja viime vuosina johtajia on pantu vastuuseen teoistaan.

Ulkoministeriön demokratian ja hyvän hallinnon neuvonantaja Johanna Jokinen-Gavidia näkee Kenian kehityksen myönteisenä. Hän muistuttaa, että nykyisin Keniassa on koulutettuja ihmisiä sekä suhteellisen vapaa media, joka myös tonkii korruptiotapauksia. Se osoittaa, että yhteiskunnassa tapahtuu jotain, hän huomauttaa.

”Kun Keniaan menee, näkee, että ihmisillä on siellä draivia muuttaa asioita. Vanhat parrat ovat vielä vallassa, mutta uskon, että kymmenen vuoden päästä näemme erilaisen Kenian”, Jokinen-Gavidia sanoo.

Teija Laakso / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 14.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi