Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Ruskeasta vihreään talouteen - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Vihreä talous (3.2012)

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Ruskeasta vihreään talouteen

Osa maapallon asukkaista kuluttaa luonnonvaroja enemmän kuin planeetalla on tarjota, osa taas ei saa edes perustarpeitaan tyydytettyä. Tilanteen muuttamiseksi pitäisi vähentää köyhyyttä ja lisätä hyvinvointia ympäristöä riistämättä. Ratkaisu voi olla vihreä talous.

Öljynjalostamo. Kuva: Wyatt Wellman/Flickr, CC BY-SA 2.0Ihmiskunnalla ei ole enää kauaa varaa nykyiseen elämäntapaan. Kuvassa öljynjalostamo. Kuva: Wyatt Wellman/Flickr, CC BY-SA 2.0

Viimeisen neljännesvuosisadan aikana maailmantalouden arvo on nelinkertaistunut. Sadat miljoonat ihmiset ovat nousseet köyhyydestä, ihmiskunta on vaurastunut ja elintaso kasvanut.

Ongelmana on, että talouskasvu on saavutettu pääosin käyttämällä luonnonvaroja nopeammin kuin ne ovat ehtineet uusiutua. Tällä hetkellä ihmiskunta käyttää luonnonvaroja 1,5 kertaa enemmän kuin maapallo pystyy tuottamaan.

Ympäristöjärjestöjen Living Planet 2010 -raportin mukaan ihmiskunta alkoi ylikuluttaa luonnonvaroja jo 1970-luvulla. Ylikulutus kiihtyy kaiken aikaa, sillä maapallon väestö kasvaa ja vaurastuu. Siksi tilanteen korjaamisella alkaa jo olla kiire.

Samaan aikaan on kuitenkin huolehdittava siitä, että maailman köyhimpien elintaso ei laske. Jo nyt enemmän kuin joka viides ihminen elää äärimmäisessä köyhyydessä. Moni heistä on riippuvaisia nimenomaan luonnonvaroista elinkeinonaan.

Vauraus ja ympäristötuho käsi kädessä

Ylikulutuksen ongelmaan on yritetty etsiä ratkaisua aiemminkin. Maailma sopi jo vuonna 1992 Rio de Janeirossa sitoutuvansa kestävän kehityksen edistämiseen. Sen ajatuksena on, että kaikessa kehityksessä tulee ottaa huomioon sekä taloudellinen, sosiaalinen että ympäristöllinen ulottuvuus. Vuoden 1992 jälkeen kulutus on kuitenkin vain kiihtynyt.

Yksi ratkaisu voi olla vihreä talous, jota viime vuosina on ajanut etenkin YK:n ympäristöohjelma UNEP. UNEPin mukaan vihreä talous on taloutta, joka yhtä aikaa parantaa hyvinvointia ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, mutta vähentää silti ympäristöongelmia ja ekologista niukkuutta.

Ongelmana on, että tähän asti maailma ei juuri ole kyennyt lisäämään vaurautta ja hyvinvointia ilman, että ympäristö samalla kärsisi. Esimerkiksi Living Planet -raportin mukaan kehittyneissä maissa, joissa on suuret tulot, korkea elinajanodote ja väestöllä hyvä koulutustaso, on myös suuri ekologinen jalanjälki – tosin vaihtelua on paljon.

Ahmed Di Ba, mauritanialainen paimentolainen. Kuva: Oxfam International/Flickr, CC BY-NC-ND 2.0Osa ihmiskunnasta ylikuluttaa, osa alikuluttaa. Afrikan Sahelissa paimentolaiset joutuvat siirtämään karjansa kuivuuden vuoksi muualle laiduntamaan. Kuva: Oxfam International/Flickr, CC BY-NC-ND 2.0

Ekologinen jalanjälki mittaa sitä, paljonko maata ja vettä tarvitaan ihmisten käyttämiin luonnonvaroihin ja heidän tuottamiensa saasteiden käsittelyyn. Rikkaissa maissa se on henkeä kohti viisi kertaa suurempi kuin köyhissä maissa. Esimerkiksi suomalaisten ekologinen jalanjälki per henki on maailman 12:nneksi suurin.

Vihreitä työpaikkoja

Vihreä talous kuulostaa monen mielestä ylioptimistiselta, mutta UNEPin mielestä sen toteuttaminen on mahdollista. Järjestön mukaan maapallon tämänhetkisten kriisien yhteinen syy on se, että pääomaa on kohdennettu väärin. Vihreään talouteen voidaan kuitenkin siirtyä suuntaamalla investointeja enemmän vihreille sektoreille ja muuttamalla politiikkaa siten, ettei se enää suosi saastuttamista ja ylikuluttamista.

Esimerkiksi fossiilisia polttoaineita tuetaan tällä hetkellä noin viisi kertaa enemmän kuin annetaan kehitysapua.  Sen sijaan jos rahaa käytettäisiin vaikkapa uusiutuvan energian lisäämiseen, päästöt vähenisivät ja uuden teknologian käyttöönotto voisi lisätä työpaikkoja ja talouskasvua.

Samalla maailman 1,4 miljardin ilman sähköä elävän ihmisen elintasoa voitaisiin parantaa toimittamalla heille uusiutuvaa energiaa.

Vihreä talous vaatii ennen kaikkea rahaa. UNEPin mukaan kaksi prosenttia maailman bruttokansantuotteesta käytettynä vihreyteen voisi kuitenkin johtaa jopa nykyistä suurempaan talouskasvuun.

Tavoitteeksi onnellisuus kuluttamisen sijaan?

Vihreä talous on vielä varsin teoreettinen käsite, eikä se toteudu täydellisesti vielä missään. Viime vuosina siitä on kuitenkin alettu keskustella monissa kansainvälisissä kokouksissa, ja ensi kesänä se on teemana myös YK:n kestävän kehityksen konferenssissa.

Myös Suomessa käydään keskustelua vihreästä taloudesta, ja vihreän talouden edistäminen on tavoitteena Suomen kehitysyhteistyössä.

Ostoskassit. Kuva: Jeremy Brooks/Flickr, CC BY-NC 2.0Monessa maassa pohditaan nykyisin, onko kuluttaminen ainoa tie onneen.Kuva: Jeremy Brooks/Flickr, CC BY-NC 2.0

Muitakin merkkejä muutoksesta on – monissa maissa käsitys hyvinvoinnista on muuttumassa.

Esimerkiksi Aasiassa sijaitsevassa Bhutanissa on käytössä bruttokansanonnellisuuden käsite. Sen ajatuksena on, että hyvinvointia ei pitäisi mitata vain talouden käsittein, vaan huomioon pitäisi ottaa myös muita tekijöitä. Niitä ovat elintason lisäksi esimerkiksi terveys, ajankäyttö ja hyvä hallinto.

Bolivian perustuslaissa puolestaan mainitaan vivir bien eli elä hyvin -filosofia. Se perustuu osin alkuperäiskansojen elämäntapaan ja sen ajatuksena on, että ihmisten perustarpeet on tyydytettävä elämällä luonnon kanssa sopusoinnussa, ei pelkkää materiaalista hyvää lisäämällä.

Teija Laakso / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 16.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Utrikesministeriet 2006 | Information om webbsidor | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi