
Teenviljely on merkittävä tulonlähde kenialaisille viljelijöille, mutta se myös kuluttaa metsävaroja.
Teenviljely rantautui Itä-Afrikkaan 1900-luvun alussa. Nyt Kenia on maailman suurin mustan teen viejä ja neljänneksi suurin tuottaja. Kenialaista teetä juodaan muiden muassa Afganistanissa, Egyptissä, Iso-Britanniassa, Pakistanissa ja Sudanissa. Viime vuonna Kenia vei yhteensä 342 000 tonnia teetä.
Yli 315 000 kenialaista viljelijää saa elantonsa teestä. Pienviljelijät tuottavat yli 60 prosenttia teestä. He toimittavat sopimusviljelijöinä satonsa Kenian teetuotannon kehityksestä vastaavalle Kenya Tea Development Authoritylle (KTDA).
Mustan teen valmistuksessa yhden teekilon tuottamiseen käytetään kilo polttopuuta. Polttopuuta käytetään höyryn tuottamiseen, jonka lämpö siirretään teenlehtien kuivattamiseen.
Polttopuuta tarvitaan, koska diesel-polttoaine on liian kallista, jotta sen käyttö olisi kannattavaa, sanoo metsäalan erityisasiantuntijana Nairobissa työskentelevä Antti Erkkilä.
”Vastuulliset teeyritykset tuottavat polttopuunsa omilla viljelmillään”, hän kertoo. Jokaista neljän hehtaarin suuruista teenviljelyalaa kohti pitäisi istuttaa vähintään yksi hehtaari nopeakasvuista, polttopuuksi soveltuvaa puulajia kuten eukalyptusta.
Riippumaton ympäristöjärjestö Rainforest Alliance sertifioi teentuotantoa. Erkkilän mukaan kestävä polttopuuntuotanto muodostaa siinä merkittävän osan. Suurimmat teentuottajat pyrkivät saamaan Rainforest Alliancen sertifikaatin.
Ympäristön ja talouden kannalta kestävän kehityksen ohella serfioinnissa tarkastellaan työolosuhteita.
Lokakuun puolessa välissä Suomi ja Kenia allekirjoittivat sopimuksen uudesta metsäohjelmasta. Siinä pureudutaan erityisesti metsäalan pienten ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksien kohentamiseen. Toteutuksessa on mukana aiempaa enemmän kenialaisia kansalaisjärjestöjä.
Suomella on johtava asema metsäalalla Kenian avunantajien keskinäisessä työnjaossa.
Marja-Leena Kultanen