Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Miten suomalaiset kuluttavat? Miten sijoitumme kansainvälisissä vertailuissa? - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Teemat: Kestävä kehitys ja kulutus

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Miten suomalaiset kuluttavat? Miten sijoitumme kansainvälisissä vertailuissa?

Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset kuluttavat nyt kymmenen kertaa enemmän kuin sata vuotta sitten. 

Arkkitehtien Mauri Mäki-Marttunen, Ari Mäki-Marttunen ja Jouni Saarinen suunnittelemat puukerrostalot Viikissä Helsingissä. Kuva: Matti Karjanoja Asuminen on suomalaisten kotitalouksien suurin menoerä. Kuva: Matti Karjanoja

Kotitalouksilta kuluu eniten rahaa asumiseen (28 %), liikenteeseen (15 %) ja elintarvikkeisiin (12 %). Suuria menoeriä ovat myös kulttuuri ja vapaa-aika (11 %) sekä mm. henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja koulutuksen kaltaiset muut menot (11,5 %). Toisaalta kulutuksemme on edelleen kansainvälisesti vertaillen varsin maltillista, esimerkiksi alle OECD-maiden keskiarvon.

20 viime vuoden aikana suomalaisten kulutusmenot ovat kasvaneet ja kulutuksen rakenne on kokonaisuutena monipuolistunut. Samalla eri väestöryhmien kulutuksen rakenne on muuttunut aiempaa samankaltaisemmaksi, mutta kulutusmenojen erot ryhmien välillä ovat kasvaneet. Tilastokeskuksen mukaan Suomeen on muodostunut kolme ryhmää:

  1. Korkean kulutuksen ryhmä: ylempien toimihenkilöiden ja yrittäjien talouksia, lapsettomia pareja ja kahden huoltajan lapsiperheitä
  2. Kulutuksen keskiluokka: alempien toimihenkilöiden, työntekijöiden ja maatalousyrittäjien sekä yksinasuvien taloudet.
  3. Matalan kulutuksen ryhmä: työttömien, opiskelijoiden, eläkeläisten sekä yksinhuoltajien talouksia.

Kestävää kehitystä koskevissa vertailuissa Suomi on menestynyt hyvin. Esimerkiksi joulukuussa 2008 julkaistussa hollantilaisen Sustainability Society Foundationin vertailussa Suomi sijoittui neljänneksi Ruotsin, Sveitsin ja Norjan jälkeen. Arvioinnin työkaluna käytettiin kestävän yhteiskunnan indeksiä (Sustainable Society Index, SSI), joka sisältää 22 indikaattoria viideltä eri kestävän kehityksen osa-alueelta: yksilön hyvinvointi, terveellinen ympäristö, tasapainoinen yhteiskunta, luonnonvarojen kestävä käyttö ja maapallon kestävyys.

Sen sijaan Maailman luonnonsäätiö WWF:n tuottamassa Living Planet -vertailussa Suomi ei ole kunnostautunut yhtä hyvin. Living Planet käyttää eläinlajien määrää luonnon hyvinvoinnin indikaattorina sekä mittaa ihmiskunnan ja valtioiden ekologista jalanjälkeä, joka kertoo kuinka suuri maa- tai vesialue tarvitaan tuottamaan tarvitsemamme varat ja käsittelemään päästömme.

Tuoreimman raportin (2008) mukaan ihmiskunnan jalanjälki ylittää maapallon uusiutumiskyvyn nyt noin 30 prosentilla. Suomella on maailman 16. suurin ekologinen jalanjälki. Toisaalta Suomen oma biokapasiteetti eli ekologinen tuottokyky on suurin Euroopassa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi