Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Voiko kuluttamalla vaikuttaa? - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Teemat: Kestävä kehitys ja kulutus

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Voiko kuluttamalla vaikuttaa?

Arkisilla kulutusvalinnoillamme on kauaskantoisia vaikutuksia. Jo T-paidan osto herättää vastuullisen kuluttajan mielessä tukun kysymyksiä: Millaisissa työoloissa vaate on valmistettu ja millaisia ympäristövaikutuksia tuotannolla on? Entä kestääkö vaate pitämistä vai kasvattaako se muutaman käyttökerran jälkeen jätevuorta?

Länsimaiden kulutus on muuttunut ratkaisevasti viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana. Kulutuskulttuuri syntyi 1950-luvulla, jolloin ihmisille alettiin myydä mainonnan avulla erilaisuutta, yksilöllisyyttä ja minuutta. Talouskasvu ja elintason nousi vauhdittivat kulutusta, johon hetkellisiä notkahduksia ovat aiheuttaneet lähinnä 1970-luvun öljykriisi ja 1990-luvun lama.

Nykyisin teollisuusmaissa asuu noin viidennes maailman väestöstä, mutta me kulutamme valtaosan maapallon luonnonvaroista. Jokainen suomalainen kerää viikossa noin 1500 kilon ekologisen selkärepun, joka vastaa 300 kauppakassillista luonnonvaroja. Suurin osa määrästä kuluu välillisesti tuotteiden ja niiden raaka-aineiden valmistukseen.

Jos vientituotteiden ympäristövaikutukset jätetään laskuista, yksityisen kulutuksen ympäristövaikutuksista ja hiilidioksidipäästöistä suurin osa syntyy asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta. Olennaista on siis kiinnittää huomiota siihen, miten leveästi asuu ja kotinsa lämmittää, mistä hankkii käyttämänsä sähkön, liikkuuko kevyttä liikennettä suosien vai yksityisautolla sekä syökö kasvispainotteista vai eläinperäistä ruokaa.

Ihmisten arkikulutukselle on kehitetty monia mittareita. Tunnetuimpia niistä ovat ekologinen jalanjälki ja ekologinen selkäreppu, jotka molemmat tarkastelevat elämäntapamme ja valintojemme yhteyttä maapallon kestävyyteen. Ekologinen jalanjälki mittaa kulutuksemme vaatimaa tuottavan maan pinta-alaa. Käsite kuvaa sitä, montako hehtaaria tarvitaan tuottamaan kuluttamamme ruoka, kulutushyödykkeet sekä energia ja kuinka paljon rakennettua maata otamme käyttöön. Ekologinen selkäreppu puolestaan kuvaa tuotteiden koko elinkaaren eli valmistuksen, käytön ja hävityksen aikaista luonnonvarojen kulutusta kiloina.

Yksinkertaisin tapa vähentää oman kulutuksensa kielteisiä ympäristövaikutuksia on kuluttaa vähemmän: esimerkiksi kierrättää ja lainata sen sijaan että ostaisi kaiken omaksi. Edes palveluihin siirtyminen ei ole ongelmatonta, sillä vaikka palveluiden ympäristövaikutukset maksettua palvelua kohti ovatkin alhaisia, palveluiden suuri käyttömäärä aiheuttaa huomattavia vaikutuksia.

Ostoksissa kannattaa suosia ympäristömerkittyjä tuotteita. Esimerkiksi Pohjoismainen ympäristömerkki (ns. joutsenmerkki), EU:n ympäristömerkki ja EU:n luomumerkki kertovat tuotteiden kuormittavan ympäristöä muita vastaavia tuotteita vähemmän. Reilun kaupan merkki puolestaan takaa, että kehitysmaiden viljelijöille ja tuottajille maksetaan tuotannosta oikeudenmukainen korvaus. Varsinaisia eettisen tuotannon merkkejä markkinoilta ei vielä löydy.

Muistilista kestävään kulutukseen

  • Osta harkiten
  • Suosi kestotuotteita, vältä kertakäyttöisiä
  • Valitse ympäristömerkittyjä tuotteita
  • Suosi kasvisruokaa
  • Korjaa ja kierrätä
  • Jaa, vuokraa ja käytä yhteispalveluja
  • Vähennä energiankäyttöäsi ja lämpimän veden kulutusta
  • Vaihda ekoenergiaan
  • Liiku julkisilla kulkuvälineillä, pyöräile ja kävele
  • Vältä lentämistä, laivamatkustamista ja autoilua

 

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi