Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Koulutus jää sodan jalkoihin - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Koulutus kaikille (3.2011)

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Koulutus jää sodan jalkoihin

Eri puolilla maailmaa käynnissä olevat konfliktit vievät miljoonilta peruskouluikäisiltä lapsilta mahdollisuuden käydä koulua. Vuosikymmeniä konfliktista kärsineellä Palestiinalaisalueella kuitenkin arvostetaan koulutusta melkein yhtä paljon kuin Suomessa.

Gazalaisen sairaalan lasten oppimis- ja toipumiskeskus Gazan sodan jälkeen tammikuussa 2009. (Kuva: CODEPINK: Women For Peace, Flickr.com, cc 2.0) Noin 280 koulua kärsi vahinkoja Israelin sotatoimissa Gazaan vuosina 2008 - 2009. Kuvassa sairaalan lasten oppimis- ja toipumiskeskus. (Kuva: CODEPINK: Women For Peace, Flickr.com, cc 2.0)

Monissa kehitysmaissa syynä koulun keskeyttämiseen tai siihen, ettei sitä päästä edes aloittamaan, on sota. Vaikka kansainvälinen oikeus kieltää siviileihin kohdistuvat hyökkäykset, taistelevat osapuolet tuhoavat koulurakennuksia, hyökkäävät opettajia ja oppilaita vastaan ja pakottavat lapsia taistelijoiksi.

Kouluja joudutaan sulkemaan, monet perheet pakenevat eikä koulunkäynti enää ole mahdollista.

Myös erilaiset psyykkiset ongelmat estävät koulunkäynnin: monet lapset keskeyttävät koulun väkivallan vuoksi eivätkä uskalla enää palata. Samoin käy monille opettajille.

Konfliktien vaikutukset näkyvät myös tilastoissa. Yli 40 prosenttia maailman kaikista peruskoulua käymättömistä lapsista elää köyhissä konfliktimaissa. He osaavat lukea keskimäärin harvemmin kuin muut lapset ja keskeyttävät koulun useammin.

Erään YK:n tutkimuksen mukaan esimerkiksi pakolaisleireillä koulun aloittaa vain 69 prosenttia peruskouluikäisistä – koko maailman keskiarvo on 90.

Ilman koulutettua sukupolvea usein jo valmiiksi köyhien konfliktimaiden on vaikea päästä jaloilleen. Kouluttamattomat nuoret jäävät köyhyyskierteen vangiksi, mikä lisää väkivallan riskiä entisestään.

Koulutusjärjestelmien jälleenrakentaminen konfliktimaissa onkin erityisen tärkeää, sillä koulutuksen avulla voidaan edistää rauhaa ja ehkäistä uuden konfliktin synty. Esimerkiksi sisällissodasta kärsineessä maassa koulutuksen avulla voidaan edistää eri ihmisryhmien välistä suvaitsevaisuutta.

Palestiinalaisalueella uskotaan koulutukseen

Tyttökoulu Palestiinalaisalueilla. (Kuva: Rauli Virtanen)Tyttökoulu Palestiinalaisalueilla. Palestiinalaistytöt aloittavat peruskoulun yhtä usein kuin pojatkin. (Kuva: Rauli Virtanen)

Lähi-idässä sijaitsevalla Palestiinalaisalueella konflikti on jatkunut jo vuosikymmeniä. Palestiinalaiset ja Israel ovat toistuvasti aloittaneet rauhanneuvotteluja, jotka ovat päättyneet tuloksettomina.

Palestiinalaisilla ei ole vieläkään omaa, itsenäistä valtiota, vaan alue koostuu Länsirannasta, Gazasta ja Itä-Jerusalemista.

Väkivalta ja Israelin miehitys vaikeuttavat palestiinalaislasten koulunkäyntiä, mutta vaikeista olosuhteista huolimatta useimmat lapset käyvät koulua. Esimerkiksi nuorista jopa 99 prosenttia osaa lukea.

"Koulutusta arvostetaan paljon. Siitä on osoituksena, että lapset osallistuvat kattavasti perusopetukseen. Vanhemmat ja lapset kohtaavat päivittäin monia esteitä päästäkseen kouluun”, kertoo ulkoasiainsihteeri Marianne Mäkinen, joka työskentelee Länsirannalla Ramallahissa Suomen yhteystoimistossa.

Suomi on tehnyt Palestiinalaisalueilla kehitysyhteistyötä siitä asti, kun palestiinalaishallinto virallisesti perustettiin 1990-luvulla Oslon rauhanneuvottelujen jälkeen. Tavoitteena on ollut kehittää maan opetussektoria.

Tarkastuspisteet vaikeuttavat koulunkäyntiä

Koulutuksen edistäminen ei ole helppoa hajanaisilla Palestiinalaisalueilla, sillä eri alueilla koulutuksesta vastaavat eri tahot: Länsirannalla länsimaiden tunnustama palestiinalaishallinto, Gazassa islamilainen Hamas-puolue sekä YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö UNRWA.

Itä-Jerusalemia taas miehittää Israel, joka ei satsaa rahallisesti tarpeeksi palestiinalaislasten koulutukseen.

Lisäksi palestiinalaisalueella on yksityisiä ja uskonnollisia kouluja.

Lapsia UNRWA:n koulussa Gazassa. (Kuva: Suhair Karam / IRIN Photos, Flickr.com, cc 2.0)Lapsia matematiikan tunnilla YK:n avustusjärjestö UNRWA:n koulussa Gazassa. (Kuva: Suhair Karam / IRIN Photos, Flickr.com, cc 2.0)

Monin paikoin luokkahuoneista on pulaa ja koulurakennukset ovat huonossa kunnossa.

”Luokkakoot ovat isoja, ja Gazassa ja Itä-Jerusalemissa saatetaan käydä koulua kahdessa tai kolmessakin vuorossa”, Mäkinen kertoo.

Fyysinen pääsy kouluun on usein vaikeaa. Israel on rakentanut Länsirannalle muurin, jonka läpi pääsee vain tarkastuspisteiden kautta. Se vaikeuttaa erityisesti Länsirannan ja Itä-Jerusalemin välillä kulkevien opettajien ja oppilaiden kulkemista kouluun.

Gazassa koulunkäyntiä vaikeuttaa myös suora väkivalta. Kun Israel hyökkäsi Gazaan vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, noin 280 koulurakennusta kärsi vahinkoja.

Väkivallan psykologiset seuraukset ovat vakavat. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn tutkimuksen mukaan 69 prosenttia palestiinalaislapsista ei tunne oloaan turvalliseksi koulumatkalla.

Työ tuottaa tulosta

Ongelmista huolimatta Palestiinalaisalueiden koulutustilannetta on saatu parannettua pitkään jatkuneen kehitysyhteistyön avulla.

Suomen ja palestiinalaishallinnon vuodesta 1997 käynnissä olleissa hankkeissa on ollut tavoitteena parantaa erityisesti perusopetuksen laatua sekä kehittää alueen opetushallintoa. Hankkeissa on esimerkiksi koulutettu opetushallinnon henkilökuntaa ja opettajia, tuotettu oppimateriaalia ja kehitetty opetussuunnitelmaa.

Koulutuksen tukemisen tarkoituksena on edistää toisaalta Palestiinalaisalueiden yleistä kehitystä ja palestiinalaisten elämänlaatua, mutta myös vahvistaa alueen hallintoa niin, että se voisi ottaa vastuuta tulevaisuuden palestiinalaisvaltion hallitsemisesta.

Marianne Mäkisen mukaan 14 vuotta kestänyt kehitysyhteistyö onkin tuottanut konkreettisia tuloksia. Palestiinalaishallinto alkaa olla valmis palestiinalaisvaltion hallitsemiseen, mutta työ näkyy myös konkreettisesti parempana opetuksena ja lasten parempina oppimistuloksina.

Teija Laakso / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 16.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi